Hyppää hyppää!

Sunnuntaina hypättiin..ja hypättiin. Oltiin siis agilitya treenailemassa ja koitetaan nyt keskittyä tuohon meidän ongelmakohtaan, eli hyppäämiseen. Luka ei rimoja kunnioita sitten pätkääkään, joten kivinen tie on edessä, mutta eilisen perusteella jo rupesi näyttämään siltä, että kyllä meillä toivoa on! Loppupeleissä viimeiset rimat oli jo 70cm korkeudessa ja hyvin tultiin yli. Kyllähän Luka hypätä osaa, kunhan vain malttaisi keskittyä! Viretilalla on älyttömän suuri merkitys tässäkin, Lukahan vetää ihan jo kentälle menosta aikamoiset kierrokset ja jos siinä tilassa lähdetään rataa tekemään, on aika varmaa, että jo ensimmäitse rimat tulevat ropisten alas. Nyt sitten ei edes lähdetä liikkeelle, ennenkuin jätkä hiukan on rauhoittunut. Samaten oman ohjauksen pitää olla selkeää ja määrätietoista, kuten myös pitää muistaa itse oikeasti juosta eikä mitään sipsuttelu töpötystä, joka epävarman näköisenä liikehdintänä tekee myös koirasta epävarman.

 Agilityn jälkeen suunnattiin vielä toko-koulutukseen SDP:lle. Koulutus oli ihan LeVekin sisäinen ja kouluttajana oli Saara Antila. Kaikki koulutettavat olivat saaneet valita kaksi liikettä, meillä oli seuraaminen ja nouto. Seuraaminen on kuulemma ihan hyvällä mallilla, korjattiin allekirjoittaneen omaa kävelyä! Kävellessä "varon" koiraa liikaa ja omat liikkeet/käännökset saisivat olla terävämpiä, nyt siis pitää harjoitella kävelemään kunnolla :D Noutokapulahan rupesi Lukalle jostain syystä olemaan yök-kamala, joten halusin tähän uusia vinkkejä. Kotona olinkin jo hetsannut Lukaa kapulalla, mutta jättänyt antamatta ja samalla tyylillä jatkettiin koulutuksessa. Hetsattiin, heitin kapulan ja vielä pidin kiinni Lukasta ja hetsasin lisää. No jätkähän lähti kuin tykin suustä! Tarkoitus oli, että nappaan lelun heti esiin kun ottaa kapulan ja saisi sen siis tiputtaa, mutta lelun nähdessään Luka vain tiukensi otetta ja kiisi takaisin, loistavaa! Kyllä tästäkin hyvä tulee..kouluttaja sanoikin, että on oikein kelpo oppilas, kun vire vain saadaan kohdalleen. Lukahan on siis huono rauhoittumaan kentälle ja tähänkin päästiin pähkimään ratkaisua..laitoin Lukan "väliajoiksi" maahan odottomaan ja niinhän se alkoi turhautumisen jälkeen kaamea komennushaukku. Kouluttaja käski olemaan huomioimatta ja kävelin sitten itsekseni kentällä ja heti kun jätkä rauhoittui, jatkettiin hommia. Tätä samaa ollaan nyt tehty myös agility kentällä, eli jätän huutamisen täysin huomioitta ja jos Luka nousee, käyn äänettömästi (mutta napakasti) palauttamassa paikalleen. Tämä on toiminutkin nyt yllättävän hyvin, Luka kun kokee sanallisen palautteen aina hyvänä juttuna, "saimpas huomiota" vaikka se ikävän sorttista olisikin. Hommia siis piisaa, mutta kyllä se valokin jo näkyy! :)

Eilen olikin sitten varsinainen kaaos päivä ja kaikki treenailut jäivät sen vuoksi väliin. Allekirjoittanut oli siis mukana tuolla kolari kaaos-sumassa ja kotimatka vartin sijaan kesti lähes kolme tuntia! Meinasi kyllä huumori loppua jo useampaan kertaan..ja kotiin päästyä tuli huomattua, että pihassa on noin metri lunta ja autolla on ihan turha edes yrittää ajaa perille. Ei muuta kuin lumihommiin..onneksi naapuri tuli pelastamaan päivän lumilinkonsa kanssa, muuten huhkisin pihalla todennäköisesti edelleen..

Hiljaiseloa

Blogissa on ollut aikamoista hiljaiseloa, mutta muuten onkin sitten tapahtunut, ei ole siis edes ennättänyt kirjoittelemaan ;) Kevät alkaa pikkuhiljaa hiipiä (vaikkakin nyt ulos katsoessa räntää tuleekin), joten eilen ulkoiltiin oikein urakalla ja nautittiin ihanasta auringon paisteesta.

Käytiin samalla myös Levekin kentällä hiukan tokoilemassa. Koitin myös kuvata treenejä hieman, mutta kuten ao. videosta huomaa, kamera jäi hiukan vinoon ja allekirjoittanut ei ollut täysin selvillä kuvattavasta alueesta :D Tästä syystä suurinosa tapahtumista otti paikkansa videon ulkopuolella ja paljoa katsottavaa ei jäänyt. Kenttä oli myös tooodella liukas, joten aikamoista köpöttelyä oli liikkuminen. Ohjaajallahan on pitkään ollut aimoinen motivaation puute tokon osalta, mutta josko se nyt sieltä pikkuhiljaa alkaisi taas löytyä. Aloitettiin mm. seuraamisen rakentaminen (kontaktin kautta) ihan alusta..edystä onkin tullut ja mikä tärkeintä, meillä on ollut oikein hauskaa! Ei todellakaan mitään hampaat irvessä väkisin vääntämistä, vaan tehdään juuri niin paljon kuin huvittaa, silloin kun huvittaa ja muistetaan pitää kivaa. Liikkeestä seisomisessa Lukalla oli jossain kohtaa ongelma, että käskyn jälkeen vielä se yksi tai kaksi askelta saattoi tulla, nyt ollaan saatu valuminen pois ja stoppi tulee kuin seinään (osuttiin tuon kanssa jopa videolle!).

Ennen ja jälkeen treenejä samoiltiin Lempäälän metsissä  ja ilmeisesti jätkääkin hiukan ramasi, koska kotiin päästyä hyppäsi sohvalle ja painoi päänsä tyynyyn!

Agility treenit jatkuu myös, pääpaino tällä hetkellä ohjaajan kehittymisessä, koska koirahan on taitava :)
Viime perjantaina Levekin treeneissä käytiin vain piipahtamassa ja tehtiin muiden rataa rakentaessa ja siihen tutustuessa keppikulmia ja kontakteja. Vaikka radalla pyöri viisi muuta ihmistä ja yksi toinen koirakin, ei keskittymisvaikeuksia ollut. Tuntui, että Luksus jopa hiukan skarppasi tuossa häiriössä! (Toko kentällä vaikutus tunnetusti ollut aina päinvastainen, mutta ehkä silläkin saralla on vielä toivoa;) ) Avokulmaa kepeille hakee kyllä todella hyvin, varsinkin siihen nähden, ettei sitä juurikaan olla treenattu..kepit taitaa muutenkin olla se ihan paras juttu Lukalle. Konktaktitkin sujuu suhteellisen mallikkaasti, huolimattomuusvirheitä rupeaa tulemaan siinä kohtaa, kun jätkä väsyy..mutta muuten näyttäisi oikein mainiolta! Jahka omat kädet ja jalat saadaan vielä tottelemaan käskytystä paremmin, niin taitaa kisakentät kutsua meitä :)

Lahti RN 15.1.

Eilen käytiin pyörähtämässä Lahden ryhmänäyttelyssä, jossa mukana oli kaikki sisarukset ässä-pentueesta. Kotiin tuomisena ERI ilman SA:ta, tuomari kehui rakennetta, mutta sanoi vielä hiukan kehittymättömäksi ja hännän kanto oli kuulemma turhan komea ;) Marneus-veli nappasi SERTin, onnea siitä vielä :)

Komia

Arvostelu: Tuomarina Harry Tast
"22 kk, vielä hiukan kehittymätön runko, syvä takaluisu kallo, etuasentoiset lavat, hyvä takaosa, luusto ja käpälät. Erinomainen kaksinkertainen turkki. Säännölliset, mutta kiireiset liikkeet. Askel jää lyhyeksi ja häntä nousee."

Kasvattajaluokka

Lukan esiintyminen oli tosiaan hiukan hätäistä, liikkuu esim. juoksulenkillä huomattavasti kauniimmin. Ehkä pitäisi tuotakin vähän treenata jos meinaa näyttelyissä käydä? :D Jotenkin se vain aina jää..No, ihan hyvä arvostelu kuitenkin saatiin mukaan ja lisää kokemusta! Misseilyjä taidetaan katselle seuraavan kerran tuossa keväällä/kesällä.

Agilitykisauran korkkaus ja maaputkia raunioilla!

Blogi on elänyt hiljaiseloa koko alkuvuoden, mutta koitetaampa taas ryhdistäytyä! Eilinen aamu aloitettiin aikaisin rapsakassa pakkasessa (joka yllätti täysin!) raunioradalla. Kaikille otettiin vain kaksi maalimiestä, ettei ohjaajat ja koirat autoissa jäätyisi pystyyn. Lukalle otettiin ensimmäisen kerran maansisällä meneviä putkia, ovat siis ahtaita, pimeitä ja pitkiä. Ajattelin ensin, että voi olla Lukalle kyllä turhankin jänskä paikka, mutta reippaasti jätkä meni! Ensin kyllä kokeili jäädä putken suulle haukkumaan, että tuolla se on, mutta kun ei tuota kelpuutettu, niin putkeenhan se oli syöksyttävä. Toinen maalimies mäen päällä betoni kasan takana, siinä ei mitään ongelmaa.

Treenien jälkeen käytiin vielä pieni "lenkki" Sulkavuoren päälle muutaman treenikaverin kera. Mukana oli myös vähän vajaa vuoden ikäinen flätti uros, jonka kanssa Luka leikkikin ihan hulluna! Oli mukava huomata muutaman ikävämmän kokemuksen jälkeen, että yhtälailla se Luksus tulee urostenkin kanssa juttuun! Näitä lisää :)

Siitä lähdettiin kotiin sulattelemaan itseämme ja lähtö agikisoihin Sport Dog Parkille. ..tosin Luka jäi kyllä kotiin :) Aloitin siis oman kisauran lainakoira Ruun kanssa! Nyt on se ensimmäisen kisan kammokin pois alta, niin varmasti helpompi aloittaa kisailut Lukankin kanssa. Kisaurahan tuli siis aloitettua mini3 luokasta, mitä sitä suotta sinne ykkösiin :D Suurin pelko itsellä oli, että mitä jos en muistakkaan ratoja!? Mutta onneksi se oli turha pelko, hyvin pysyi mielessä molemmat radat. Erityisesti ensimmäinen rata (kuva alla) tuntui oikein kivalta ja paremmin se menikin. Kaikki sujui hienosti aina keinulle asti, josta kaksi(!) kieltoa. Tähän väliin mainittakoon, että Ruu on kuuro, joten ohjeiden huutelu radalla ei onnistu, vaan pitää ihan tosiaan ohjata. Ohjasin keinun ihan kuin olisin Lukaa ohjannut, eli lähetin jo kauempaa, enkä pysynyt itse aivan vierellä..tästä syystä Ruu tuli ensin keinusta ohi ja kun korjattiin, niin vedätin liikaa ja Ruu hyppäsi kesken kaiken keinulta pois. Kolmas kerta sitten toden sanoi ja jatkettiin matkaa. Kolmas kielto (ja sitä myöten hylky) sitten otettiin kepeiltä..ja kaikenlisäksi samasta syystä kuin keinun ensimmäinen kielto! Loppu rata sitten suijuikin taas hienosti. Eli tavoitteet täytettiin, minä muistin radan ja hauskaa oli :)

Toiselta radalta otettiin myöskin hylky. Ruu lähti kesken keppejä jonkun hajun perässä nuuskuttelemaan tanteretta ja siitäkös omat paperit sekosi :D Heti keppien perään kielto pussilta ja jotenkin ajattelin jo tässä kohtaa hylyn tulleen, joten loppu ohjaus meni vähän sinne päin. Varsinainen hylky tuli kuitenkin vasta putkelta, jossa ohjasin väärään päähän. Toinen rata ei siis mennyt ihan putkeen, mutta hauskaa kuitenkin taas oli! Kiitos vaan Hannalle lelukoiran lainasta :D

Täytyy kyllä myöntää, että pääsi myös pienoinen kisakärpänen puraisemaan, toivotaan että päästäisiin Lukankin kanssa pian kokeilemaan, ainakin epiksissä!

Lunta tulvillaan..

Sitä on ollut niin kiire tuolla lumitöitä tehdessä, että on vallan blogin päivityskin jäänyt. Kyllä me silti ollaan jotain tehtykin.. Luka muunmuassa jaksoi hyvin tarkasti seurata ensilumen saapumista, jätkä istui ikkunassa kauan! Aikaa en ottanut, mutta kyllä siinä kerkesi ainakin yhdet joulutortut leipomaan.

Perjantaina LeVekin agitreeneissa koettiin niin onnistumisia, kuin epäonnistumisia..onneksi kehitys oli nousujohteista, niin kotiin sai lähteä taas hyvillä mielin :)

Aloituksessa unohdin aluksi kokoajan, että piti peruuttaa muurin ohi heti kun olin laittanut takaa kierrolle ja olin siis auttamatta myöhässä kokoajan. Jahka sain ajatukset koottua, niin rupesi ratakin kulkemaan. Kutos hypyn rima tuli muutamaan kerran alas tiukassa käännöksessä, mutta saatiin sekin lopulta pysymään. Alun sähläyksen jälkeen sitten alkoikin kulkemaan! Renkaan jälkeen kepeillä kesti hienosti takaa leikkauksen ja muutenkin kepit on nyt aivan loistavat, hakee hyvin aloituksen ja vauhti on hurja! :) 13 hypylle sai jarrutettua hyvin ja siitä radan loppuun mentiinkin sitten ihan täysiä! Lopun hyppysuoralla Luka sai kehuja hyvästä rytmityksestä ja tulikin hienosti ja varmasti vauhdilla loppuun asti! Kyllä tämä tästä..jos sitä uskaltaisi varovasti alkaa haaveilemaan, että kesällä jo pääsisi kisaamaan. Se on nyt ihan omasta ohjauksen kehittymisestä kiinni, koitetaan ainakin olla ahkeria.

Sunnuntai aamuna olikin sitten hakuilun vuoro. Sääksjärvelle myös tuota lunta on siunaantunut ja aura-autot eivät olleen niillä suunnin pyörineet, joten ei voinut kuvitellakaan ajavansa millekään perinteisistä treenipaikoista. Jäätiinkin sitten aika lähelle tietä, minkä varteen autot saatiin parkkiin. Ollaan tuolla kyllä oltu ennenkin, kovin vaan oli märkää. On se kumma kun ei meinaa muistaa laittaa niitä kumisaappaita jalkaan!? Lukalle viisi ukkoa, kaksi ensimmäistä otettiin hajuhakuina, koitetaan nyt vahvistaa kulmiin suoraan ja syvälle uppoamista, nämä ilman ongelmia. Kolme seuraavaa sitten olikin valmiita ja hyvin meni nekin, kolmannen ukon haistoi jo keskilinjalle eli oli se nenä nyt auki! Viimeksi tosiaan tuli todettua, että Lukalle ei voi käyttää näköapuja ollenkaan, koska silloin menee myös heti nenä kiinni. Kaiken kaikkiaan oli hyvä treeni ja hiukan ylipukeutunut ohjaaja sai oikein kunnon hien pintaan :D

Niin ja on se Lukalla kallis maku..! Vaikka agility ja toko kentällä palkaksi kelpaa lelu kuin lelu, ei ne hakumettässä ole niin kiinnostaneet. Syykin siis löytyi, lelut ovat selvästi olleet liian halpoja, koska treenikavereiden Silver-pallot on ihan sitä kuuminta kamaa! No, josko se joulupukki muistais Luksuakin ;)