Lunta tulvillaan..

Sitä on ollut niin kiire tuolla lumitöitä tehdessä, että on vallan blogin päivityskin jäänyt. Kyllä me silti ollaan jotain tehtykin.. Luka muunmuassa jaksoi hyvin tarkasti seurata ensilumen saapumista, jätkä istui ikkunassa kauan! Aikaa en ottanut, mutta kyllä siinä kerkesi ainakin yhdet joulutortut leipomaan.

Perjantaina LeVekin agitreeneissa koettiin niin onnistumisia, kuin epäonnistumisia..onneksi kehitys oli nousujohteista, niin kotiin sai lähteä taas hyvillä mielin :)

Aloituksessa unohdin aluksi kokoajan, että piti peruuttaa muurin ohi heti kun olin laittanut takaa kierrolle ja olin siis auttamatta myöhässä kokoajan. Jahka sain ajatukset koottua, niin rupesi ratakin kulkemaan. Kutos hypyn rima tuli muutamaan kerran alas tiukassa käännöksessä, mutta saatiin sekin lopulta pysymään. Alun sähläyksen jälkeen sitten alkoikin kulkemaan! Renkaan jälkeen kepeillä kesti hienosti takaa leikkauksen ja muutenkin kepit on nyt aivan loistavat, hakee hyvin aloituksen ja vauhti on hurja! :) 13 hypylle sai jarrutettua hyvin ja siitä radan loppuun mentiinkin sitten ihan täysiä! Lopun hyppysuoralla Luka sai kehuja hyvästä rytmityksestä ja tulikin hienosti ja varmasti vauhdilla loppuun asti! Kyllä tämä tästä..jos sitä uskaltaisi varovasti alkaa haaveilemaan, että kesällä jo pääsisi kisaamaan. Se on nyt ihan omasta ohjauksen kehittymisestä kiinni, koitetaan ainakin olla ahkeria.

Sunnuntai aamuna olikin sitten hakuilun vuoro. Sääksjärvelle myös tuota lunta on siunaantunut ja aura-autot eivät olleen niillä suunnin pyörineet, joten ei voinut kuvitellakaan ajavansa millekään perinteisistä treenipaikoista. Jäätiinkin sitten aika lähelle tietä, minkä varteen autot saatiin parkkiin. Ollaan tuolla kyllä oltu ennenkin, kovin vaan oli märkää. On se kumma kun ei meinaa muistaa laittaa niitä kumisaappaita jalkaan!? Lukalle viisi ukkoa, kaksi ensimmäistä otettiin hajuhakuina, koitetaan nyt vahvistaa kulmiin suoraan ja syvälle uppoamista, nämä ilman ongelmia. Kolme seuraavaa sitten olikin valmiita ja hyvin meni nekin, kolmannen ukon haistoi jo keskilinjalle eli oli se nenä nyt auki! Viimeksi tosiaan tuli todettua, että Lukalle ei voi käyttää näköapuja ollenkaan, koska silloin menee myös heti nenä kiinni. Kaiken kaikkiaan oli hyvä treeni ja hiukan ylipukeutunut ohjaaja sai oikein kunnon hien pintaan :D

Niin ja on se Lukalla kallis maku..! Vaikka agility ja toko kentällä palkaksi kelpaa lelu kuin lelu, ei ne hakumettässä ole niin kiinnostaneet. Syykin siis löytyi, lelut ovat selvästi olleet liian halpoja, koska treenikavereiden Silver-pallot on ihan sitä kuuminta kamaa! No, josko se joulupukki muistais Luksuakin ;)

Käsillä seisontaa

Juttelin viimeksi, että on käsillä seisominenkin ruvennut sujumaan ja eilen sain aikaiseksi jopa tätä kuvata!



Muut temput onkin sitten vielä enemmän tai vähemmän työn alla :D Mutta pitää niitäkin kuvailla ja laittaa esille..ja toivotaan että se pukki tosiaan sen uuden kameran tuo, niin ei tarvise enää puhelimella kuvata ;)

Kepit verkoitta!!

Jee!! Keppien kanssa ollaan tosiaan tahkottu pitkään, mutta heti kun otti avaimen hallille ja pääsi omatoimisesti treenaamaan, niin edistystä rupesi tapahtumaan..ja vielä aikasta hurjaan tahtiin :) Lauantaina tosiaan käytiin treenailemassa ja ensimmäistä kertaa Luka hienosti suoritti kepit ilman verkon verkkoa! Todistusaineistoa alla..video on kuvatta puhelimella, joten laadussa voi olla hiukan toivomisen varaa!



Tuossa katselin, että vielä viime kirjoituksessa (7.11.) verkkoja on ollut neljä, joten kolmessa viikossa saatiin verkot pois..ja noin kerta viikkoon (joskus kaksikin) käyty omatoimisesta treenailemassa. Taitava Luksus!

Kotosalla ollaan jatkettu temppujen harjoittelua ja viikonloppuna koettiin onnistumisia myös sillä saralla, käsillä seisonta seinää vasten onnistuu nyt komiasti! Pitää siitäkin koittaa laittaa video, tosin nuo puhelimella kuvatut eivät ehkä ole sitä mukavinta katsottavaa. Saapa nähdä tuoko pukki uutta kameraa ;)

Edistystä havaittavissa!

..nimittäin agilityn suhteen ja erityisesti ohjaajan kohdalla, joka ei kuulemma enää näytä niin paljon helikopterilta :D Viime perjantaina oli Levekin agitreenit ja kotiin sai lähteä hymy huulilla, kun kerrankin kaikki tuntui sujuvan mallikkaasti.



Eritoten alku ja takaa leikkaus(?)/heitto hypylle 6 oli kuin oppikirjasta, vaikka nyt itse sanonkin :D Kontaktitkin on parantunut huimasti, olisiko myös takapään hallinta treeneillä ollut osuutta asiaan? Itse mokasin putken 16 jälkeen, kun unohdin kuinka päin seuraava hyppy piti hypätä..jotain muistiharjoituksia ohjaajalle siis! Muoks. Näköjään se muisti petti taas, kun piirsin kyseisen 17 hypyn kuvaankin väärinpäin..

Hannan treeneissä ollaan nyt muutaman kerran menty alla olevaa rataa ja siinä ollaankin päästy harjoittelemaan eritoten niistämisiä.
Keinua otettiin tässä radassa vain erikseen.



Myös kepeissä on edistytty, vielä on verkkoja 4kpl, mutta olen hyvin luottavaisin mielin, että saataisiin ne pian pois :) Treeniä treeniä vaan! Ainoa murheen kryyni on Lukan haukkuminen radalla..tai lähinnä "väliaikoina" odotellessa ohjeita tms. kierrokset nousee ihan älyttömiin sfääreihin. Tämäkin työn alla, kovasti opetellaan rauhoittumista..

Meidän ppk:n jatkokurssikin sitten päättyi ja pelastuskoiran ura jatkuu nyt pienryhmissä! Eilen tuli tieto uudesta ryhmästä, tai lähinnä ryhmän vetäjästä, joten taas pääsee tutustumaan uusiin koirakoihin. Taidetaan kyllä Lukan kanssa pitää pääpaino hakuilussa ja ottaa rauniot mukaan kunnolla vasta sitten, kun haku (ja eritoten siis pistotus) on varmaa. Hyvältä kyllä pikkuhiljaa alkaa jo näyttämään ja talven aikana olisikin tarkoitus ottaa ilmaisu työn alle.

Ollaan myös aktivoiduttu taas erilaisten temppujen opettelussa. Aloitin joskus opettamaan Lukalle takajalkojen nostamista seinälle (käsillään seisomista), mutta jostain syystä se jäi vähän puoli tiehen ja aloitettiin nyt uudestaan. Hienosti peruuttaa jo sohvan päätyä vasten, mutta seinälle ei olla vielä päästy..taitaa olla aika liukaskin. Mutta hyvällä mallilla, pitäisi varmaan kuvata vähän videollekin.

Syvien lihaksien aktivointi ja 'kurre'-temppu (nousee istumaan takamuksensa päälle etutassut ilmassa) alkaa myös pikkuhiljaa sujua. Tätä olisi vielä tarkoitus soveltaa niin, että Luka pystyisi nostamaan itsensä seisomaan takajaloille ja laskeutumaan takaisin. Oikein hyvää jumppaa :) Kropan ja jalkojen hallintaa harjoitellaan vielä 'kippo'-tempulla, jossa tarkoitus olisi saada kaikki neljä jalkaa (ruoka)kippoon. Tosin tällä hetkellä mennään pesuvatilla ja vasta kolme jalkaa on saatu kyytiin :D Mutta pikkuhiljaa :)

Haaste ja hakuilua

Jahans, kaippa se sitten pitää mukaan lähteä, kun haastetta pukkasi oikein kahdesta suunnasta! Kiitos siis Sabinalle ja Annelle! Täytyy sanoa, että olin hiukan huuli pyöreänä ensin, että mikä ihmeen blogihaaste, mutta selvisihän tuo (ainakin jotenkuten :D )

Tunnustuksen saaneen pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa
2. Antaa tunnustusta kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään

Haluan antaa tunnustusta Tuijalle, Essille, Nassulle, Saijalle, Kaarinalle, Heidille ja Hanna M:lle. Jatkaa kuka jaksaa! :) Ja suurinosa on varmaankin jo saanut tunnustusta toisaalta :D

Kahdeksan satunnaista asiaa itsestäni:

1. Elämäni parhaisiin päätöksiin kuuluu lähes 10v. kestäneen tupakoinnin lopettaminen (josta nyt kulunut noin kaksi vuotta)! Suosittelen.
2. Rakastan moottoriurheilua, erityisesti moottoripyöräilyä. Itselläkin oli moottoripyörä useamman vuoden, mutta koiraharrastus kun vei kaiken ajan, sai pyörä lähteä parempaa aktivointia tarjoavaan kotiin! :D
3. En voi sietää energiajuomia, hajukin jo etoo.
4. Olen kenkäfriikki ja erilaisia korkokenkiä on kertynyt jo huomattavasti enenmmän kuin tarpeeksi.
5. Pelkään korkeita paikkoja. Tai en niinkään korkeita paikkoja, vaan tippumista, eli niin kauan kuin seinät on ympärillä, kaikki on hyvin! :)
6. Minua luullaan ulkonäköni perusteella hyvin usein huomattavasti nuoremmaksi.
7. Viihdyn erittäin hyvin työssäni ja suurin syy siihen on mukavat työkaverit!
8. Pidän kovasti sarjakuva Nemistä.
__________________________________________________

Lauantaina oltiin Sääksjärvellä hakuilemassa neljän koirakon voimin. Lukalla otettiin helppo ja kiva treeni, jossa painotettiin suoraan kulmiin uppoamista. Ensimmäinen maalimies hajuhakuna, lähetyst keskilinjalta. Toinen mm löytyi ojan takaa, joten sinne ääni vahvistus. Kolmas otettiin valmiina. Kaikki meni todella hienosti, hyvä Luksus! Koska kolmas (eli tuo valmis) pisto meni niin hienosti, niin jätettiin siihen. Loppupalkan kanssa vielä haukutettiin keskilinjalla.

Hakuilujen päätteeksi jäätiin ottamaan vielä paikkamakuu treeni. Lukan molemmin puolin saatiin jälleen ihanaiset bortsu-tytöt ja kuten olettaa saattoi, taas tuo ponkaisi pystyyn. Kunnon suuttumisen jälkeen taas pysyi. Näitä varmaan saadaankin sitten hinkata koko talvi :D Noo, josko se tästä.

Kotosalla otettiin sitten vielä vähän noutokapulan pitoa, pitkästä aikaa. Meillähän tuli tuon noutokapulan pitämisen kanssa pieni seinä vastaan, joten jätettiin asia hautumaan. Nyt lähdettiin hiukan toisesta vinkkelistä liikkeelle ja hyvältä näyttää. Tarkoituksena olisi nyt treenailla myös avoimen liikkeitä, jotta päästäisiin suoraan alosta siirtymään avoon. Siihen ensimmäiseenkään kokeeseen ei kyllä olla menossa pitkään aikaan, mutta ollaanpahan sitten ainakin valmiita! :D

Paikkamakuuta ja rauhallisempaa ohjausta

Agilityn osalta tosiaan alkoi hallikausi myös Levekillä. Ensimmäinen kerta menikin lähinnä siihen, että ohjaaja kartoitti missä vaiheessa kukakin on, koska kyseessä on ihan uusi ryhmä. Tasoa "testattiin" seuraavalla pätkällä:



Meitin ensimmäinen veto meni muuten hyvin, mutta pari rimaa tuli alas. Kokeiltiin sitten muutamaakin eri ohjausta ja heti kun itellä oli selkeä ja rauhallinen meininki, niin hienosti pysyi rimatkin. Lopussa otettiin vielä erikseen takaa leikkausta 12 hypylle ja hienosti Luka kyllä ohjautuu, eikä hyppytekniikassakaan ole vikaa silloin kun tietää mitä tehdään! Kuvassa taitaa olla hiukan mittasuhteet pielessä, koska tuo hyppy 12 oli huomattavasti kohtisuorempaan edelliseltä hypyltä..mutta eikai tuo nyt niin tarkkaa ole :D Nyt pitäisi sitten ryhtyä harjoittelemaan nimenomaan sitä itsensä rauhoittamista ja selkeyttä ohjaamiseen homeltamisen tilalle!

Eilen käytiin myös Levekin kentällä vähän tokoilemassa ja ajatuksena oli alunperinkin ottaa nyt sitä paikkamakuu treeniä. Ja sattuipa vielä sopivasti, että yksi Lukan supersuper rakkauden kohteista, ihastuttava bortsu neiti Lola saatiin meitä avustamaan. Aivan oletetusti Luka pompsahti seisomaan sydämen kuvat silmissä ja hyvä näin, pääsin nyt kunnolla tuohon puuttumaan! Lukan toisella puolella oli nuori collie narttu, mutta 'väärän'rotuisena tuo tyttö ei kiinnostanut :D Otettiin sitten aika pitkä (ja tylsä!) paikkamakuu niin, että kävin välillä rauhakseen palkkaamassa ja jos katse siirtyi Lolaan ja häntä alkoi vispata, niin kielsin. Sen ensimmäinen ruotuun palauttamisen jälkeen pelkkä murahdus siis riitti. Näitä lisää! Marja lupasi Lolaa lainata jatkossakin :)

Paikkamakuun jälkeen otettiin muutama hyppy. Se kun sujuu, niin mitä suotta hinkata..välillä vain pitää hiukka muistutella. Loppuaika tehtiinkin lähinnä kontaktia ja muutaman askeleen seuraamista. Eiköhän tämä tästä talven aikana kuntoon saada! :)

Laiska päivittäjä

Hiukan on laiskasti blogia päivitetty, mutta nyt iski syysflunssa, joten mitäpä sitä muutakaan kuin blogiin kirjoittelua! :D

Lukan kanssa käytiin viime lauantaina takkujen järjestämässä toko-kokeessa, mutta eihän sitä ykköstä vieläkään napsahtanut. Pahin painajainen toteutui ja paikkamakuussa viereen tuli ihastuttava bordercollie neiti. Yli puoleen väliin makasi hyvin, mutta sitten rakkaus voitti ja nuori pari lähti yhdessä kohti auringonlaskua. Että näin..tästä syystä pitää varmasti ottaa paikkamakuu treeneissä taas takapakkia ja ihan hetkeen ei olla kokeeseen siis menossa. Jos paikkamakuu olisi mennyt ihan normaalisti, niin ykkönen sieltä olisi tullut..kyllä harmittaa. Ja harmitti myös yksilöliikkeiden aikana, mikä varmasti myös vaikutti. Seuraaminen oli aika kamalaa, kontakti tipahteli ja jätättikin väliin..mutta loppua kohti parannettiin ja jäävät, luoksetulo ja hyppy menikin sitten jo loistavasti. Nyt sitten pidetään talvi taukoa kisoista ja treenataan kovasti! Eli paikkamakuu seuraksi haetaan siis ihastuttavia bortsu neitoja häiriöksi ;)

Eilen sitten alkoi agilityn talvikausi hallissa ja sieltä saikin lähteä hymy huulilla kotiin! Tehtiin pientä radan pätkää kahdella eri ohjaustyylillä.



Ensin otettiin 2 hyppyä takaa kierrolla ja sitten sama hyppy niistolla. Kaikkien oletuksieni vastaisesti tuo niisto-versio oli huomattavasti helpompi ja se taisikin sujua ihan kerta laakista vallan mainiosti! Lopun keppikulma oli hitusen haastava, koska piti muistaa itse jarruttaa ja odottaa, että Luka hakee ensimmäisen välin, koska jos käännyin hypyltä kepeille lähetettäessä itse heti vasempaan, niin Lukalta meni ensimmäinen väli ohi. Mutta kun itse vartosihiukan, niin johan sujui sekin.

Omaa radanlukutaitoa kyllä pitäisi kehittää, että oppisi näkemään sen parhaan ohjaustavan kullekin radalla. Kuten jo sanoin, ylläolevalle pätkälle ei olisi tullut varmaan edes mieleen tehdä niistoa..joka sitten kuitenkin oli se toimivin ratkaisu. No, eiköhän sekin kokemuksen myötä helpotu! :)

Lopuksi vielä Lukalta syysterveiset metsälenkin varrelta!

Ensimmäiset rauniot

Vähän on jäänyt blogin päivittäminen, koska muuttopuuhat ja hetkellinen netittömyys haittasi harrastuksia! Tai ei niinkään harrastuksia, mutta ainakin niistä kirjoittamista :D

24.08. Hakua Savontien varressa
Mikä hirvikärpästen hyökkäys! Niitä oikein kuhisi..yök. Mutta hyvin saatiin reenit läpi niistä huolimatta. Lukalle otettiin tällä kertaa vähän toisenlainen treeni, korostettiin siis keskilinjalle palaamista. Yhteensä neljä ukkoa ja jokaisella sama toiminta, eli kaikki oli todella helppoja (ei varsinaista etsintää) ja maalimies nappasi syötellessä Lukaa valjaista kiinni. Kutsuin Lukaa takaisin ja ideana siis oli, että mm ei päästä irti kuin vasta toisesta kutsusta, jolloin tarve päästä takaisin korostuu. Muuten meni hyvin, mutta kolmas mm ei ollut heti ottanut kiinni, joten pääsi heti lähtemään. Eipä tuokaan nyt varsinaisesti haitannut, koska tuli heti keskilinjalle..toivottavasti tästä oli kuitenkin hyötyä!

25.08. Hakua Sääksjärvellä
Ja kyllä ainakin tämän kertaisen esityksen perusteella edellisen päivän treeni auttoi. Meni kerrassaan loistavasti. Lukalle oli kolme ukkoa, ensimmäinen äänellä, toinen valmis ja viimeinen äänenä (tai mielikuvana, nyt ei enää muista :D) ja kaikki meni aivan mahtavasti! Ei mitään ylimääräistä häröilyä, eteni todella lujaa ja suoraan ja kaikki ukot nousi heti. Olin varsin ylpeä jätkästä! Ohjaaja sanoikin, että nyt sitten vaan enempi valmiita ja muutenkin eteenpäin reeneissä..

01.09. Raunioilla Sulkavuoressa
Meitin ensimmäinen kerta raunioilla ja taas sai olla niiin ylpeä, että! Kerrankin sai lähteä reeneistä super leveä hymy huulilla :) Ohjaajan kommentti meitin esityksestä oli seuraava: "Tässä oli hieno esimerkki koiran hyvästä työmotivaatiosta ja toimintakyvästä sekä toimivasta ohjauksesta." Kehuttiin myös meidän yhteistyötä..kerrankin! :D Mutta siis eipä voi kyllä muuta sanoakaan, reenit meni kerrassaa loistavasti! Yhteensä kolme ukkoa, joista kaksi häkki-piiloissa ja yksi betoni putkessa. Raunioalueella koira liikkuu kokoajan irti ja suorittaa hakemista hiukan itsenäisemmin kuin metsässä. Lukalle ei tuo irtoaminen ole koskaan tuottanut ongelmia, joten oli vähän kuin luotu tuonne raunioille..heti kuitenkin käskystä tulee takaisin tai vaihtaa suuntaa. Tämä oli tosiaan ensimmäinen kerta raunioilla, mutta heti 'ukko'-käskyn kuultuaan Luka tiesi mitä ollaan tekemässä ja hienosti kaikki maalimiehet löytyi. Kesken haun Lukan päälle myös kaatui vaneri lankku, mutta eipä jätkä ollut siitä moksiskaan! Vähän vilkaisi, että mikäs se siinä heiluu ja jatkoi hommia :)

Raunioradalla harjoiteltiin myös ketteryysesteitä, tällä kertaa ohjelmassa oli keinu ja tynnyreiden päällä liikkuva lauta (en tiedä virallista nimeä, ehkä joku silta? :D) Oltiin ennen tunnin alkua saatu käydä kokeilemassa esteitä omaan tahtiin, mikä ei ehkä ollut kovin hyvä, kun ei tiennyt oikeaa suoritus tekniikkaa! Kaikki esteet mentiin siis hienosti läpi ja myös vauhdilla..mutta nimenomaan oikeaoppiseen suoritukseen kuuluu tehdä kaikki liikkeet rauhassa ja varmasti, ja suorituksiin kuuluu myös pysähdyksiä esteillä. Eli se on nyt se, mitä meidän pitää opetella. Tosin hyvin Luka tuntui jo ensimmäisellä kerralla saavan juonen päästä kiinni.

Tänä torstaina omat ppk-reenit jääkin välistä, koska ollaan mukana järjestämässä rauniokoetta. Mielenkiinnolla odotan tuotakin, pääsee näkemään koetoimintaakin nyt jo ennakolta!

Nokian ryhmis 20.08.

Eilen siis käytiin Nokian ryhmänäyttelyssä ja pienestä oli kiinni Luksun toinen serti! No, hyvälle kyllä hävittiinkin :) Mutta Luka siis kuitenkin hienosti NUO1 ERI SA PU2 VA-SERT!

Tuomari Gunnel holm:
"Hyväntyyppinen nuortenluokan koira. Erinomainen ylälinja. Otsapenger saisi olla selvempi. Tumma silmät. Hyvä purenta, hyvä luusto, hyvät kulmaukset. Hyvät sivuliikkeet. Saisi liikkua paremmin edestä."

Tokouran korkkaus..

Nonnis, nyt on sitten ensimmäinen virallinen tokokoe takana ja eihän se ihan putkeen mennyt :D 150 pistettä saatiin kasaan..täytyy kyllä sanoa, että suurinosa menee ihan omaan piikkiin, kun jännitin ja sähläsin ihan älyttömästi! :D Ehkä ens kerralla voi olla vähän helpompaa..toivottavasti! Oli kyllä aika haastava kenttä, nurmikenttä suht korkeella ruoholla (ilmeisesti täynnä ihania hajuja) ja kehän AIVAN vieressä yleisö ja muut koirat. Muunmuassa seuraamiset mentiin noin metrin päästä muista..Luka otti vähän häiriöö :/ Mutta eniten harmitaa se, että meiän 'varmat' liikkeet, eli jäävät, meni penkin alle..

Luoksepäästävyys 10 vaikkakin Luka nousi vastaan, mutta eipä ihmeitä.

Paikkamakuu 9 piste menetys tuli siitä, että Luka haukahti muutaman kerran noin puolessa välissä. Ei ole tuota koskaan tehnyt treeneissä (viimeksi möllitokossa kauan aikaa sitten), joten oletan että paineistuu mun jännitämisestä ja se sitten vuotaa noin pihalle. No lisää treeniä vaan, niin eiköhän turhat hötkyilyt jää pois..

Seuraaminen kytkettynä 8 pieni muotoista haahuilua ja ohjaajan panikointia :D

Seuraaminen vapaana 7 Vielä enemmän ohjaajan panikointia ja sähläystä :D Meinasin itse myös kompastua omiin jalkoihini ja pyörin vähän miten sattu. Ilmeisesti ohjaajan hermorakenteessa ei ole kauheasti kehumista :D

Liikkeestä maahanmeno 7 siis mitä!? Meitin bravuuri, joka on aina ja kaikkialla onnistunut ihan täydellisesti..tippuu yleensä kuin kiva. Mutta niinhän siinä kävi, että juuri käskyn hetkellä viereinen koira haukahti ja eka käsky kaikui täysin kuuroille korville. Meni siis kaksoiskäskyksi.

Luoksetulo 10 tästä ei sen enempää sanottavaa, teki ihan niinkuin osasi. Jäi hyvin ja käskystä tuli kovaa vauhtia suoraan hienoon perusasentoon.

Liikkeestä seisominen 0 tähän se sitten kaatui..ilmeisesti tuo aikasempi maahanmenon kaksoiskäskytys sai Lukan kuvittelemaan, että vieläkin tehdään sitä maahanmenoa ja ei siis kuunnellut. Tipahti kuin kivi maahan 'seis'-käskystä..eikä toisella käskyllä noussut. Se siitä siis.

Hyppy 8 tämäkin vähän jäi kaivelemaan, koska ei ole ollut mitään ongelmia..mutta siis lähti hyvin, mutta hypyn jälkeen olisi jatkanut matkaa suoraan kehästä ulos :D Onneksi pysäytys käsky on senverta vahva, että hienosti toppasi, mutta naama meno suuntaan! Lopuksi vielä kaksoiskäsky perusasentoon..

Kokonaisvaikutus 9 tuomari sanoi, että näytti iloiselta meinigiltä ja että minä sählään ihan liikaa turhia :D Että kyllä se koira tekee..no, niinhän se varmasti tekisikin jos ohjaaja osaisi pitää itsensä kasassa!

Kaiken kaikkiaan olen ihan tyytyväinen, vaikkei sitä 1-tulosta tullutkaan..Luka tarvitsee lisää oikein kunnon häiriö treeniä ja minä hermojen hallinta koulutusta! :D Eiköhän se tästä.

Kenkäkaupoille mars!

Eilen oli hitusen epäonniset agireenit :/ Menin nimittäin liukastumaan ja sitä myöten kaatumaan Lukan päälle. Onneksi isoimmat kolhut tulivat meikäläiselle ja nekin henkisiä.. kyllähän tuo vingahti kun kaaduin, mutta hetkeksikään ei jäänyt paikalleen eikä ontunut tms. oireillut. Pieni tauko pidettiin jonka jälkeen vielä jatkettiin vähän, että hyvä mieli jäi sitten kuitenkin molemmille! Senverta kyllä huolestuin, että varasin ajan fysioterapeutille, saa katsoa kunnolla läpi. Mielummin niin, ei tarvitse sitten jälkikäteen ainakaan katua! :)

Tulipa tosiaan nyt kantapään kautta opittua sekin, että kyllä siellä kentällä pitää olla kunnon kengät! Jalassa oli siis täysin sileäpohjaiset tennarit ja kaatuminen johtui niillä liukastelusta..nyt siis pitää lähteä kenkäkaupoille. Kerrankin vielä oikein hyvällä syyllä ;)

Mutta jotain hyvääkin, ohjaaja jopa sanoi, että pikkuhiljaa se ohjaaminen alkaa näyttää ohjaamiseltä :D Monessa paikassa olin alkuun myöhässä, mutta kyllä se siitä pikkuhiljaa..Lukalle tarvii kertoa hyvissä ajoin mihin ollaan menossa, niin hienosti sitten meneekin. Radassa (kuva alla, 1 markkeeraa lähetyspaikkaa) tehtiin vähän putkikulmia ja välistä vetoja ja homma tosiaan rupesi toimimaan hienosti..kyllä Luka on vaan pätevä :) Nyt kun saisi renkaan, kontaktit ja kepit kuntoon, niin hyvä olisi :) Tosin tällä treeni tahdilla ei varmaan suuresti pääse edistymään, pitäisi itsekseen päästä käymään..mutta josko sitäkin tässä syksyn mittaa pääsisi tekemään!



Käytiin sitten eilen vielä Hervannassa tokoilemassa, tehtiin alo luokan liikkeitä käskytettynä (muut paitsi seuraamiset) ja hienosti meni seisomista lukuunottamatta. Erillesenä tehtynä seisahtuu hienosti, mutta tuossa maahan-luokse-seiso liikkeiden putkessa tarjoaa seisomiseenkin maahanmenoa. No, tuota pitää nyt tehotreenata, että oppisi kuuntelemaan! Saatiin myös paikkamakuu vieraiden koirien seurassa ja hienosti pysyi. Keskivaiheilla makuuta piippasi tosin muutaman kerran, kun taisi ottaa hiukan häiriöät viereisestä kaverista jota käytiin tiuhaan palkkaamassa. No, lisää treeniä siis vielä tähänkin, niin hyvä tulee :)

Iltalenkillä Luka pääsi taas riiuulle, tosin eipä se vieläkään oikein tulosta tuottanut ;) Sitkeä jätkä..piti sitten lenkillä vielä napsaista muutama kuva, kun maisemat näytti niin hienolta. Harmi ettei ollut kunnollista kameraa, vain puhelin..

Unelmatreffit

Luka täällä moi,

eilen oli ihana päivä! Mulla oli treffit Ihqn kanssa ja ne meni tosi hyvin. Ensin me käytiin vähän tekemässä töitä, niin siinä ei vielä keretty kauheesti jutskaileen. Mun piti vähän seurailla mammaa ja sitten vaan maata paikallaan, olin kyllä mielestäni aika pätevä! Sitten kun lopetettiin työt, niin lähdettiin lenkille ja pysähdyttiin uimaan. Mua on aina vähän se uiminen jännittänyt ja oon vaan kahlaillut, mutta kun Ihq meni uimaan ja haki keppiä, niin enhän mä voinut sille näyttää, että mua pelottaa! Oli sitten pakko mennä itekkin..ja ei se tainnutkaan olla ihan kamalaa, toivottavasti mamma vie mut pian uudestaan kokeilemaan.

Sitten meidät treffit jatku vielä agility kentällä. Ihq meni kyllä tosi hyvin, mutta kyllähän mä sen jo tiesinkin..mekin mamman kanssa vähän tehtiin muutamaa kuvioo ja ihan hyvin sekin meni, kun mamma vaan osas ohjata! Sen täytyy kyllä aika paljon viä harjotella..kyllä se Ihq tais olla kans ihan hurmaantunut mun hienoista agility taidoista, koska pääsin vielä sen kanssa kotiinkin. Ihan kaikki kyllä ei tykännyt mun kyläilystä, mutta ei se mitään, kun sain olla Ihqn kanssa <3 Taidan olla aika rakastunut..kyllä sekin vielä jonain päivänä rakastuu muhun!

T. Luka

Rasistireenit..

Eilen hakuilemassa Sääksjärvellä ja huomattiin, että treenit oli hiukan roturasistiset..mukana oli nimittäin neljä koirakkoa ja neljä bortsua! :D No oli meillä yksi pinserikin ;)

Mutta asiaan, Luka hakuili ihan super pätevästi! Tallattu alue oli, öhöm, hiukan erikoinen, mutta onneksi se hämmensi ainoastaan ohjaajia. Lukalle ensimmäinen mm ylisyvällä kulmassa ja äänellä, jotta saataisiin heti alkuun oikein kunnolla vauhtia. Ja lähtihän se! Ei onkelmia :) Toinen mm oli valmiina. Käveli ensin kulmaan ja eteni takarajalla vielä noin 15m. Ja niin hienolla pistolla perille, että :D Myös kolmas mm valmiina. Ensimmäinen mm oli siis edennyt kolmanneksi, joten täysin tarkkaa tietoa sijainnista ei ollut, mutta sekään ei haitannut vaan mm nousi hienosti. Neljäs ja viimeinen otettiin vähän helpompi, suoraan keskilinjalta n. 20metrin päässä piilo, joka vähän raollaan. Hienosti meni sekin. Lopuksi vielä keskilinjalla loppupalkka ja pieni haukutus. Kaiken kaikkiaan meni siis ihan superisti, oli jätkällä hyvin nenä auki!

Niistelyä

Tiistaina ja keskiviikkona oli taas vuorossa agilitya. Ensin tiistaina Hanna pitikin meille kunnon niistely reenit! Niistoa ohjauskuviona ei Lukan kanssa aiemmin oltu tehty, joten mietin jo etukäteen kuinkahan meidän käy..mutta ennakkoluuloista huolimatta sujui yllättävän hyvin! Lukahan tietysti oli pätevä niinkuin aina, mutta tälläkertaa taisin itsekin hoksata jotain :D Allaoleva kuva ei välttämättä ole kovin tarkka mittasuhteiltaan, mutta ainakin suurinpiirtein..


Tarkoituksena oli siis juosta heti putkeen lähetyksen jälkeen nelos hypylle tekemään niisto, siitä sama perään vitos hypylle ja heti putkeen lähettämisen jälkeen taas vauhdilla seiskalle niistämään. Kiirehän tuossa viimeisessä meinasi tulla, mutta lopulta onnistui ihan hyvin :) Lopuksi tehtiin myös rengasta, eikä se Luka tunnu vieläkään täysin tietävän mitä ko. esteellä pitäisi tehdä..no, harjoitusta lisää!

Keskiviikkona LeVekin reenit ja tehtiin pientä kivaa radan pätkää, missä pääsi kokeilemaan välistä vetoa muutamalla eri tyylillä.


Alkuun seiska hypyn rima tippui kokoajan, koska ohjaus oli taas vähän mitä sattuu, mutta kun sain itteni kerättyä, viimeinen suoritus oli jo kerrassaan mainio! Sitten tehtiin myös kontakteja ja todettiin, että Lukalla ei ole mitään käsitystä mitä kontaktilla pitäisi tehdä. Ohjaaaja sanoi, että alkuopetuksessa käytetty nakki on opettanut Lukan nyt vain pysähtymään nakille, ei muuta..että meillä joku toinen tapa voisi olla toimivampi. Nyt olen sitten hiukan päästä pyörälläni, koska opetustyylejähän nyt on monia, enkä oikein tiedä kuinka asiaa lähestyisin..jokatapauksessa tähän pitää nyt ihan kunnolla paneutua, ei tästä muuten mitään tule.

Eilen illalla käytiin vielä läheisellä kentällä iltalenkin lomassa vähän tokoilemassa ja paikalleen istumaan jääminen on nyt tainnut löytyä sieltä Luksun muistilokerosta, ei siis ollut mitään ongelmaa! :) Toivottavasti jatkuu samaaan malliin. Paikkamakuuseen tarvittaisiin nyt ryhmätreeniä ja muutenkin lisää häiriötreeniä, koska sehän se meidän komastuskivi aikaisemmin on ollut. Mutta tosiaan pikkuhiljaa alkaa taas valoa pilkottomaan tokonkin suhteen :)

Meitin hakukoira

Tänään käytiin Sääksjärvellä Levekin uudemman hakuporukan treeneissä vierailulla. Oli kiva saada pitkästä aikaa vieraita maalimiehiä! Lukalle otettiin neljä ukkoa, ensimmäinen hajuhakuna, josta saikin hajun jo aika kaukaa. Palattiin keskilinjalla ja lähti hyvin, tosin jostain syystä ukon luokse löytäminen kesti hetken..tai sitten en vain kuullut, että oli jo perillä :D No, toinen ja kolmas otettiin valmiina. Toiselle lähti taas hyvin, mutta aika pian kääntyi eteenpäin alueella, eikä siis mennyt tarpeeksi syvälle..siitä sitten tulikin aika laaja pisto, ennen kuin sain huudettua takaisin. Lukasta huomaa, että ottaa päähän jos ukko ei löytynytkään, eikä millään tahtoisi luovuttaa. Tavallaan ihan positiivinen ongelma, mutta pitää jatkossa tuohonkin kiinnittää enemmän huomiota. Treenikaveri tosin joskus sanoi, että tuollaisella päättäväisyydellä koira voi sitten esim. kokeessa joskus pelastaa, jos itse yrittää huudella pois "liian ajoissa", vaikka koira olisikin hajulla. Lähetin siis uudestaan ja nyt upposi hyvin syvemmälle ja hienosti ukkokin nousi. (Tosin ukko oli hiukan eripaikassa, kuin olin kuvitellut, joten lähetys hiukan väärään suuntaan..onneksi Luka korjasi! :D ) Kolmas myös valmiina, reilussa 30 metrissä ja umpipiilossa (ovet ilmeisesti raollaan?). Tämä meni hienosti, irtosi hyvin ja ukko nousi suorilta. Viimeinen otettiin ylisyvänä haamuna, jotta jäisi mieleen tuo syvemmälle uppoaminen taas vähän paremmin. Tämä tietysti oli aika helppo, joten ei ongelmia..lopuksi vielä pääsi leikkimään myös vähän vieraampien ihmisten kanssa. Eipä tuossa toisten kanssa leikkimisessä ole koskaan ongelmia ollutkaan, mutta mukava sitäkin välillä tehdä :)

Hakuilun jälkeen käytiin vielä hiukan tokoilemassa. Mukana oli myös Lukan 'true love'-bortsu neiti, joten häiriötä piisasi ;) Yllättävää kyllä, mutta heti kun laitettiin toko-moodi päälle, niin ei juuri neitikään enää kiinnostanut..pallo ja patukka vei voiton! Olin kyllä hirmu positiivisesti yllättynyt! Seuraaminen alkaa pikkuhiljaa parantua ja näkyy pieniä toivon pilkahduksia, eiköhän se siitä..jäävät liikkeet taitaa olla meille ne 'helpoimmat', joten niidenkin osalta hiotaan sitä seuraamista. Hyppyä ei nyt otettu, mutta siinä ei ole ollut ongelmia. Seuraamisen lisäksi tahkotaan paikalla pysymistä, niin paikkamakuun kuin luoksetulon osalta. Luoksetulon kohdalla ei siis ennen ole ollut ongelmia, mutta nyt Luka on uutena hienona juttuna keksinyt tuon perään hipsimisen..no, se nyt tehotreeniin! Paikkamakuu meni tälläkertaa paremmin kuin hyvin, koska vieressä tosiaan makasi (tai itseasiassa istui, mutta kuitenkin) Luksun palavan rakkauden kohde..pysyi hienosti kokoajan, eikä edes vilkuillut sivulleen. Myöskään takaa kulkeneet koiranulkoiluttajat eivät häirinneet, joten edistystä on selvästi tapahtunut. Paikkamakuun maahanmenoon pitää tosin vielä kiinnittää huomiota, koska saattaa herkästi jäädä vinoon, mutta se nyt vain on sitä hiomista. Nyt kun jaksaisi olla reipas treenaamisen kanssa ja saisi oman jännityksen jotenkin kuriin, niin voisi ajatella vaikka sitä kisauran korkkaamista!

Näytelmä kuveja ja tokoa

Pitihän se vielä eiliseltä lisätä muutama kuvakin!
Kaikki kuvat © Nastasia Podbereznyj

Ja tottakai häntä tötteröllä! :D Onneksi ei ihan kokoaikaa ollut..

Nakin kuva silmissä

On se komia <3

"Mamma mä voitin!"

Ryhmäkehän aikana alkoikin sitten taas kunnon rankkasade..

Kaverilla hiukan ylpeä ilme :D

Että sellainen näytelmä. Olin jo etukäteen kerennyt puhumaan, että jääköhän meitin näytelmät tähän, mutta kai se pitää sitten jatkaa kun menestystäkin tuli!

Tänään käytiin Levekin kentällä tokoilemassa. Jos pikkuhiljaa saisi tuota häiriö kestävyyttä jätkälle! Alkuun otettiin paikkamakuu käskytettynä. Noin puolessavälissä Luka nousi ja kovasti nuuski maata, mutta komensin takaisin ja pysyi hyvin loppuun. Tarvitaan kuitenkin vielä lisäreeniä ryhmässä. Seuraamisen opettamisenhan aloitin oikeastaan alusta ja ihan hyvään suuntaan ollaan menossa..liikkeestä maahan taitaa olla se meitin bravuuri, treenikaverit antoi suoritukselle täyden 10 ;) Seisominen ja hyppykin sujuu ihan hienosti, mutta luoksetulossa on ollut vähän se ongelma, kun olen muuttanut nyt useampaan kertaan sivulletulon eteentuloksi ja toisinpäin..Luka tuntuu siis olevan hiukan epävarma siitä mitä siltä halutaan, eikä kyllä mikään ihmekkään! Siihen vaan lisää reeniä sekä seuraamiseen, niin kai sitä kohta uskaltaisi toko koettakin katsella.

Hakua ja misseilyä

Torstaina Sääksjärvellä hakuilemassa. Otettiin Lukalle mielikuvat niin, että alkajaisiksi käytiin katsomassa, kun maalimiehet lähtivät metsään ja sitten lähdettiinkin takaisin autolle. Luka ilmeisesti piti minua ihan hulluna, kun "nehän nyt jäi sinne, täytyis päästä hakemaan ne" paistoi naamasta kilometrin päähän :D Mutta sehän se oli tarkoituskin. Sitten muutama koirakko treenasi välissä ja hain Lukan takaisin. Ensimmäinen lähetys hiukan epäonnistui, koska lähetin aivan vinoon..mutta Luka tuli tehneeksi hienon tyhjän, ihan laatikkona mentiin! Uusi lähetys (oikeaan suuntaan) ja mm löytyi. Toisen mm kohdalle ei mitään ongelmaa, Luka eteni hyvin ja pitkälle ja sieltähän se ukkokin nousi. Sitten otettiin vielä kaksi 'helppoa' mielikuvaa, eli näytettiin molempin mm lähtevän samanaikaisesti ja vuorotellen käytiin hakemassa, nämä hyvin. Tällä kertaa myös lelu loppupalkkana keskilinjalla oli ihan huippu! Kyllä tuosta vielä taitava hakukoira tulee :) ..ainoa huolen aihe löytyy tottiksen puolelta, eli metrinen hyppy. Luka ei ole ihan sieltä kookkaimmasta päästä bortsuja, joten tuon hypyn kanssa varmasti saadaan tehdä hommia!

Tänään olikin aikainen herätys, kun heti kuuden jälkeen suunnattiin kohti Pöytyän KR näyttelyä. Nassu lähti matkaseuraksi Milo-bortsun kanssa, kiitos siitä :) Kehä alkoi jo yhdeksältä, eli ajoissa piti olla paikalla..päivä myös venyi hirmu pitkäksi, koska meitin piti jäädä odottelemaan vielä ryhmäkehiä, koska Luka oli tänään ROP!! Sitä myöten saatiin myös ensimmäinen serti :) Luka kyllä osasi aiheuttaa myös pientä jännitystä ennen kehää, mutta kaikki meni hienosti ja Luka esiintyi oikein kauniisti. Ryhmäkehien aikaan Luka ei enää ollut niin kiinnostunut misseilystä, joten siellä ei enää menestystä tullut, mutta eipä sitä juuri odotettukaan :) Päivän saavutus oli jo siihen mennessä loistava!

NUO ERI1 SA PU1 SERT ROP
Tuomari: Paavo Mattila
"Kaunis nuori uros jolla hyvä pää. Aavistuksen voimakas otsa. Kaunis kaula, erinomainen runko, ylälinja ja raajat. Hyvä turkki. Liikkuu hyvin. Miellyttävä käytös."

Tästäköös se taas lähtis?

Piitkästä aikaa sain tänään hiukan itsea niskasta kiinni ja käytiin läheisellä jalkapallokentällä hiukan tokoilemassa..ja meille oli hauskaa!! :D Ehkä tuo vähän pitempi tauko teki ihan hyvää, sai tilanteen kunnolla nollattua myös omassa päässä ja nyt otetaan ihan toinen asenne tähän hommaan -> pääasia, että on kivaa! Kaikenlisäksi kaikki vielä sujui hienosti, tauon huomioon ottaen.

Seuraamista koitetaan lähteä kasaamaan nyt ihan alusta ja löytää hommaan oikea vire = leluja kehiin! Ja ainakin alun perusteella voi sanoa, että hyvä tästä vielä tulee ;) Katsotaan sitten mitä mieltä olen taas kuukauden päästä :D Luoksetuloahan me tehtiin pitkään suoraan sivulle, mutta päätin senkin nyt vaihtaa suoraan eteen tuloon (niinkuin ihan aluksi olin ajatellutkin) pk-tottista silmällä pitäen. Otettiin myös paikkamakuu ja hienosti pysyi, vaikka ympärillä lenteli lokit ja viereisellä kadulla kulki paljon ulkoilijoita ja koiria. Eniten kuitenkin pisteitä siitä, ettei lähtenyt lintujen perään..Lukasta kun on kesän aikana kehkeytynyt melkoinen lintukoira :S Sitten kun vielä pysyisi hienosti vaikka vieressä makaisi joku muukin..mutta kyllä tämä nyt taas tästä, hiljaa hyvä tulee! :)

Pieni kesäkevennys

Kaikkea sitä tuolta netin syövereistä löytääkin, nimittäin koirahoroskoopin tällä kertaa! Ja pitäähän tuo nyt tännekin laittaa:

Kalat (19.2.- 20.3.)

Kalojen merkeissä syntyneet koirat ovat oman lajinsa hippejä. Ystävällisinä ja sympaattisina ja samalla ujoina ne harvoin saavat hyvät aikomuksensa toteutetuksi. Kalat löntystelevät päivästä toiseen saamatta paljon aikaan, mutta harvoin ne saavat vaikeuksistaan naarmun naarmua. Ne ovat erittäin helliä - ehkä liiankin syliintulevia. (Todellakin, meitin sylipuudeli <3 ) Ne ovat ihania kavereita peleissä ja leikeissä. Voit pitää tuntikaupalla hauskaa kalakoirasi, kumipallon, kepin tai yksinkertaisen lelun kanssa. (Ihan totta, välillä jopa tuntuu, että mitä yksinkertaisempi, sitä parempi!)

Sopivin koirakaveri: Vaaka tai Vesimies
Paras ihmissuhde: kaikkiin koiraihmisiin
Mieliväri: merenvihreä
Onnennumero: 2
Mieluisin ruoka: kerran kuussa kalakoirasi nauttisi mielellään kulhollisen luonnonriisiä keitettynä ja jäähdytettynä
Inhottavinta: Kalakoirien on mahdotonta löytää maailmasta inhottavia asioita, sillä ne ovat niin ennakkoluulottomia.
Ihanaa: vapaus rakastaa
Ominaisuudet: aitous, hyvänluonteisuus, hämäryys.

Liitelyä

Eilen käytiin taasen Levekin agility reeneissä ja ohjelmassa oli ykkösluokan hyppäri ilman keppejä (kuva radasta alla). Rakennettiin rata ja aloitettiin rataan tutustumisella. Tarkoitus oli itse löytää ne parhaat ohjaus kuviot ja tietysti itsekin kompastuin tyypillisiin aloittelija mokiin ;) Ensimmäisellä yrityksellä selvittiin kuin selvittiinkin radan loppuun asti! Tosin radan keskivaiheilla oli pienimuotoista sekoilua..putkesta(6) pussiin(7) lähettäessä jäin itse juoksemaan pussin vasenta puolta, vaikka jatkon kannalta olisi tietysti pitänyt hoksata jo tässä vaiheessa siirtyä oikealle puolelle. Tästä johtuen tuli tietysti kiire ja meinasin itse juosta päin aitaa :D Luka tietysti hiukan otti häiriötä ohjaajan sekoilusta ja sujahti suoraan 8 hypyltä 10 hypylle..ihan niinkuin ohjasin! Toinen ohjaus virhe tuli putken 12 jälkeen, vaikka rataan tutustumisessa oltiin Saijan kanssa pähkäilty ohjaus ihan oikein..jostain syystä siinä vauhdissa sitten itse unohdin mitä piti tehdä! Tarkoitus oli siis jäädä hypyn 13 taakse ottamaan Luka putkesta, mutta juoksinkin Lukan mukana putkelle asti. Samassa sitten tajusin, että eihän tässä näin pitänyt tehdä ja ohjaaminen taas hetkeksi herpaantui. Loppuun kuitenkin hyvin.

Pienen hengähdys tauon jälkeen tultiin ottamaan uusiksi nämä meitin ongelma kohdat. Kun kartturilla oli selvät sävelet, meni Lukakin hienosti ja loppujen lopuksi saatiin todella hienoja suorituksia. Välillä kyllä oikein harmittaa Lukan puolesta, että ohjaaja on tällainen tohelo :D Mutta enköhän minäkin vielä joskus opi..Lukalla vaan tuota vauhtia piisaa niin tajuttomasti, että oma ajatus ei tahdo keretä toimimaan yhtä nopeasti.

Tallinna KV 05.06.

Lauantai aamuna lähdettiin (muutaman mutkan kautta, mm. herran passi hukassa jne) kohti Tallinnaa. Ihan ei keretty alkuperäiseen laivaan, mutta onneksi seuraavassakin oli tilaa ja varauksen vaihtaminen ei ollut mikään ongelma. Alunperin oli tieto, että koiran pitäisi matkustaa häkissä tai kuonokopassa, mutta laivan henkilökunta vaikutti todella koiraystävälliseltä ja Luka pääsi jalkoihimme matkustamaan. Alkuun kyllä vähän jänskätti, mutta tottui onneksi äkkiä paatin menoon. Hotelli ei sitten ollutkaan ihan niin kiva paikka Lukalla, koitti alkuun kovasti vain pyrkiä pois ja oli todella levoton. Yöksi onneksi jo rauhottui..

Seuraavana aamuna suunnattiin Kalevi Stadiumille Tallinnan KV-näyttelyyn. Alunperin oli hiukan puhetta, etten olisi itse esittänyt Lukaa. Pelkäsin että oma jännitys taas vaikuttaisi jätkän esiintymiseen, mutta kävikin onni onnettomuudessa, kun meinasin myöhästyä kehästä ja kauheeta juoksua juuri kerkesin paikalle, niin eipä siinä jännittää kerennyt! :D Ja täytyy sanoa, että harjoituksen määrään nähden Luka esiintyi todella hienosti. Juoksuttamista pitäisi kyllä reenata kovasti lisää..mutta yhtään ei yrittänyt väistää tuomaria ja häntäkin pysyi alhaalla. Kyllä se tästä :)

Ihan hyvä arvostelukin saatiin, vaikka lopputulos olikin sitten EH.
Lukan arvostelu: Tuomari Eva Eriksson
"Masculine junior with excellent body proportions. Head a bit strong. Very good expressions. Excellent body & bone. Well angulated. Excellent coat. Moves very 'jotain' from side, goes out just a little 'jotain' front.

Ihan täysin en siis saanut käsialasta selvää, nuo kaksi sanaa ovat hiukan hämäränpeitossa :D Mutta siis liikkeessä hävitään..eikun reenaamaan!

Alueelta lähdettiinkin sitten kohti satamaa ja jäätiin läheiselle terassilla muutamalle siiderille. Lukakin jo otti ihan lunkista ja makoili rauhassa penkin alla..sanoinkin siinä, että tämän kesän reeniohjelmaan otetaan mukaan terassi käynnit. Mun on ihan pakko käydä terassilla, siis vaan koiran takia ;) Pienempänä pentuna käytiinkin enemmän kaupngilla, mutta jotenkin se on jäänyt..niin opetellaan nyt sitten oikein urakalla sitä ihmis paljouden keskellä rauhoittumista.

Ai mikä esinemotivaatio!?

Olen vihdoinkin ottanut itseäni niskasta kiinni ja aloittanut Lukalle esineruutu reenit. Nooh, mehän aloitettiin homma leluilla ja olin oikein yllättänyt kuinka hienosti homma lähti liikkeelle. Tänään sitten ajattelin, että ehkä olisi korkea aika ottaa myös ihan oikeat esineet mukaan juttuun, mutta eihän se sitten taas ihan niin helposti mennytkään. Jätin jätkän istumaan ja lähdin kiikuttamaan hanskaa. En edes mennyt kovin kaus ja Luka näki kun heitin esineen jonkun matkan päähän. Palasin takaisin ja lähetin..Luka lähti ihan normaalisti matkaan ja hienosti löysi hanskan, mutta pysähtyi sen kohdalle, kääntyi katsomaan mua hölmistyneenä ja tuli takaisin, ilman sitä hanskaa siis! Koitin sitten mennä vielä hiukan lähemmäksi ja lähetin uudestaan, mutta ihan sama juttu. Luka myös taisi jonkin verran tästä hämmentyä, koska sitten olisi vain koittanut syödä ruohoa..no, otettiin sitten vielä onnistunut lopetus ja kävin viemässä lelun haettavaksi, se meni hienosti. Lukalla ei siis näytä olevan esinemotivaatiota, hyvä minä! Kylläpä ketutti..nyt täytyy siis tehdä kotona taas ihan pelkkiä "esineet on niin super kivoja jee"-reenejä..josko se siitä!

Niin ja samalla reissulla tuli todettua, että Niihamankin metsissä liikkuu karhuja. Luka nimittäin löysi iison karhun läjän ja siihenhän oli tietysti pakko hypätä kierimään! Onneksi kerkesin senverta äkkiä hätiin, ettei ihan koko koira ollut yltä päältä siinä itsessään..että näin, tällainen päivä meillä tänään!

IHANAA LEIJONAT IHANAA!!

Siis voi kyllä!! :D

Uusi yritys..

Noniin, tänään päästiin sitten ottamaan peikko pois, huh! Käytiin siis pyörähtämässä Äänekoskella ryhmänäyttelyssä, jota hiukan jännitin edellis viikonlopusta johtuen, mutta onneksi ihan suotta :) Teloin itse jalkani keskiviikkona, joten juokseminen ei tullut kysymykseen..onneksi ihana kasvattaja pelasti tilanteen, eli Maria esitti Lukan. Jonkin verran herra pyrki kehästä allekirjoittaneen perään, mutta kaiken kaikkiaan esiintyi hienosti! Eikä myöskään väistänyt tuomaria ja antoi katsoa itsensä läpi nätisti..kyllä siinä Tampeen näyttelyn tuomarissa täytyy olla jotain omituista!

Meille siis jo tässä kohtaa näyttely oli varsinainen menestys ja saatiin myös ihan hyvä arvostelu:
"14 months old male of good type. Head little too powerfull. Needs to be more elegant in head. Typical eyes, ears. Good neck and body. Good angulations. Could be more regular movements." EH

Tuomari tykkäsi selvästi hiukan enemmän britti-tyylisistä bortsuista ja juoksuttaminen tosiaan ei ollut ihan tasaista (Luka siis välillä koitti poukkoilla meikäläisen luokse), mutta hyvä päivä siis! Ja super onnellinen olen tuosta, ettei nyt jäänyt mitään tuomari kammoa tms. ja antoi nätisti katsoa itsensä läpi. Eiköhän tästä ole hyvä jatkaa :)

Yllättävä näytelmä

Viime lauantaina oli Tampereen kv-näyttely, jonka oli määrä olla meidän ihka ensimmäinen virallinen näyttely. No, eihän se nyt taas ihan käsikirjoituksen mukaan mennyt. Allekirjoittanut jostakin syystä taas jännitti kovasti, eikä sekään varmasti asiaa auttanut. Saldona siis EVA ja ruskean nauhan kanssa äimistyneenä kehästä pois..Luka siis väisti tuomaria, peruutti vain kokoajan minun selkäni taakse. Jälkiviisaastihan se on helppo sanoa, että olisi pitänyt vain pitää jätkä paikallaan, mutta jotenkin olin niin hämmentynyt tilanteesta ylipäätään, että ajattelin Lukan antaa mennä löysällä hihnalla itse tuomarin luokse, jos sitten ei niin jännittäisi. No, tiedämpä ensi kerralla..

Luka ei koskaan ennen ole tuolla tavalla väistänyt ketään ja yleensä menee häntä heiluen tervehtimään uusia ihmisiä. Olin (ja olen edelleen) siksi hyvin hämmentynyt kyseisestä reaktiosta..toivottavasti nyt ei ottanut mitään kammoa tuosta! Hampaat vielä antoi katsoa kauniisti, mutta sitten lähti tosiaan pakittamaan..

Päivän tuomarista on käyty aikamoista polemiikkia, mutta siihen en nyt sen kummemmin viitsi ottaa kantaa. Tuomaria kuitenkin hätkähti myös moni hyvin kokenut koira, että ehkä tuossa miehessä tosiaan oli jotain omituista, mene ja tiedä. Jokatapauksessa jäi kyllä kovasti harmittamaan, ei niinkään tuon näyttelyn takia, vaan ihan yleisesti jos Lukalla tuosta jotain jäi hampaan koloon. Kaikenlisäksi olin jo paljon aikaisemmin ilmoittanut meidät seuraavaan näyttelyyn, joka on tänä lauantaina..toivottavasti sama ei toistu! No osaampa ainakin itse toimia hiukan fiksummin tulevaisuudessa ;)

Tässä vielä Lukan arvostelu:
"The dog is little shy today, so unable to fully examine. Needs more training."
Ja tosiaan eva kauniin ruskean nauhan kera..

Ppk:n ekat reenit ja agiliitämättömyyttä

Hrrrr..sattuipa kylmä päivä tiistaille! Tuulesta ja tuiskeesta huolimatta suunnattiin siis ppk:n ensimmäisiin jälkitreeneihin, missä myös ensimmäistä kertaa tavattiin karsinnat läpäisseellä porukalla. Varsin mukavaa porukkaa vaikutti kaikki olevan :)

Alkuun lähinnä puhuttiin jäljestämisestä ja sen kouluttamisesta sekä katsottiin yksi esimerkki jälki. Aikaisemmin ei ole itse jälkea siis tehty, joten lähdettiin liikkeelle aivan perusteista. Tein sitten Lukalla n. 50 askeleen jäljen, nami jokaisella jäljellä. Tuulen suunta kerkisi hiukan vaihtumaan, mutta eipä tuo tahtia näyttänyt haittaavan. Luka rauhottui hyvin jäljen alkuun ja yllättävänkin määrätietoisesti eteni jäljellä. Muutama veriletun palanen jäljelle jäi, mutta tarkasti ja keskittyneesti jätkä työskenteli. Tästä on hyvä jatkaa!

Eilen sitten olikin taas agilityn vuoro ja täytyy sanoa, että sillä saralla ei sitten ihan niin hyvin menekään..tai Lukalla ehkä, mutta itsellä ei! :D Kaikenlisäksi kaksi viimeistä agility kertaa on sattunut muuten hiukan huonoille päiville ja kaikkihan tietää, kuinka fiksua on treenata, jos oma mieli on jossain muualla ja yleisestikin jo ketuttaa. Treeneissä turhautuminen omaan osaamattomuuteen vain kasvaa ja tietysti jossain kohtaa Lukakin turhautuu, kun varmasti luulee, että olen sille hermostunut..huoh. Ihana noidankehä! Lukassa on kyllä ainesta ihan loistavaksi agility koiraksi, mutta löytyykö itsestä ainesta loistavaksi ohjaajaksi? Se jääpi nähtäväksi, stay tuned ;D

Vappu mätsäri

Ajattelin, että on pakko koittaa edes kerran käydä vähän reenaamassa ennen ensi launtain KV näyttelyä, joten käytiin tänään mätsärissä..menin paikalle ajatuksella, että käyn sen kerran juoksemassa ja poistun sitten paikalta, mutta eihän se ihan niin mennyt! :D Ensimmäisessä arvostelussa meidän parina oli portugalinvesikoira(?), joka trimmauksesta ja liikkeestä päätellen oli aikamoinen näyttely konkari! Eli sininen nauha sieltä tuli..ajattelin sitten kuitenkin jäädä sinisten kehään, koska tuomari oli kovasti Lukasta tykännyt ja kyllähän se kannattikin, koska sinisten kehästä napsahti voitto kotiin :) Saatiin sitten kotiin viemisiksi ruokasäkki, herkkupaloja sekä pokaali. Hieno mies! Kyllä tuo meidän juoksuttaminen kuitenkin vielä reeniä vaatisi ennen tuota virallista näyttelyä, että pitää koittaa olla tulevalla viikolla ahkera..

"Tervetuloa.."

..PPK:n alkeiskurssille! Kiitos osallistumisesta alkeiskurssikarsintaan, olet läpäissyt karsinnat onnistuneesti! Onnittelut!"

Jeee! :D Kylläpä hyvä päivä parani entisestään, kun sai mukavia uutisia! Alkeiskurssi alkaakin jo vajaan parin viikon kuluttua, eli kohta päästään tosi toimiin ;) Kurssille tosiaan otettiin yllättävän vähän väkeä, joten olen vielä entistä iloisempi, että päästiin mukaan! Kyllä Luka on aivan mahtava!

PPK:n karsinnat

Eilen olikin jännä päivä, kun Lukan kanssa käytiin Pirkanmaan pelastuskoirien alkeiskurssi karsinnassa. Jostain syystä itse taas aamulla jännitin, mutta heti paikalle saavuttua tuli parempi fiilis..varmasti vaikutuksensa oli silläkin, että näkyvissä oli tuttuja naamoja :) Karsinnoissa oli yhteensä hiukan reilu 30 koirakkoa ja käsitykseni mukaan noin 15 valitaan alkeiskurssille, eli aika kovalla kädellä raakataan.

Karsinnat suoritettiin pienissä ryhmissä rasti muotoisesti. Muutama koirakko jätti tulematta kokonaan ja he olisivat kuuluneet meidän ryhmään, joten omassa ryhmässä oli siis kaikki kaksi koirakkoa :D Ensimmäisenä oli ampuminen. Sitä olin etukäteen hiukan jännittänyt, koska Lukalle on ammuttu ainoastaan 6mm ja pelastus puolella taas käytetään aina 9mm pistoolia. Mutta mitään ongelmaa ei ollut! Ensimmäinen laukaus tuli liikkeessä (käveltiin siis jonkin matkaa eteenpäin) ja sitä Luka ei tainnut edes huomata (vilkuili lähinnä naapurin tyttökoiraa ;) ). Toinen laukaus tuli, kun pysähdyttiin..sen Luka noteerasi hiukan kääntämällä päätä, mutta ei muuta. Eli se meni hyvin :)

Seuraava rasti oli luoksepäästävyys ja leikittäminen. No, Lukahan tunnetusti rakastaa kaikkia ja myös leikkii hyvin vieraidenkin ihmisten kanssa, joten myös tämä meni todella hyvin!

Kolmantena oli ketteryysrata, joka koostui huojuvista lankkuviritelmistä, peltikaton pätkästä, ritilästä ja muusta vastaavasta epämääräisestä. Alkuun Luka lähti vauhdilla eteenpäin, mutta ritilän edessä jarrutti, vilkasi minua ja hyppäsi ritilän yli seuraavalle tasanteelle. Meinasin ensin, että otetaan se ritilä uudestaan, mutta rastinpitäjä sanoikin jo kiitos, että se oli siinä. Tiedä sitten kuinka tuo arvosteltiin? Toinen ryhmäläinen (joka oli siis myös ryhmänvetäjä) sanoi, että lähinnä siitä huomasi, ettei juuri olla ritilöillä kävelty ja sehän on ihan totta. Olisi pitänyt jossain kaupan edustoilla käydä totuttelemassa! No, tämä siis ehkä ok..

Sitten siirryttiin raunioradalle missä tarkoituksena oli siis kulkea ennalta määrätty reitti koiran kanssa. Ohjaajalle lyötiin myös työmaakypärä päähän (joka myöhemmin osoittautui tarpeelliseksi :D) Oli kapeita ja ahtaita välejä, ali- ja ylikulkuja. Eipä tuossa sen kummepia ollut, kunhan kuljettiin menemään. Radan lopussa oli taas ritilä ja siitä ei enään päässytkään hyppäämällä ohi. Kuljin sitten itse edeltä ja kyllähän Luka perässä tuli, mutta selvästi huomasi, ettei ritilästä tykännyt. Tuli kuitenkin hienosti ja kovasti tästä kehuin..vähän turhankin kovasti, koska unohdin katsoa itse mihin kuljin ja kompastuin ja kaaduin pää edellä kaiteeseen! Toivottavasti tässä ei arvosteltu ohjaajan suoritusta :D

Seuraavana oli reaktio rasti, eli koira pitkään liinaan ja lähdettiin kulkemaan kohti maalimiestä. Tämähän oli Lukalle tietysti helppoa kauraa, kun hakua ollaan harrastettu..hoksasi heti humpan juonen, sai hajun ja juoksi maalimiehelle. Esitti vielä mallikelpoista maalimies käyttäytymistä ja kävi viereen maate odottamaan palkkaansa..kyllä se siis jotain on oppinut ;)

Sitten siirryttiin parkkipaikan puolelle, jossa tottis osuus. Tarkoitus oli ottaa pätkä seuraamista ja luoksetulo. Seuraaminen piti ottaa aitaan asti, siinä täyskäännös ja takaisinpäin. No, Luka teki todella hyvällä vireellä ja muutenkin vallan hienosti, mutta mitä teen itse!? Meinaan kävellä aitaa päin! :D Siis mikähän mua oikein tuolla vaivasi..no, siinähän tietysti se täyskäännös meni vähän omilla kuvioilla, mutta Luka kyllä seurasi hienosti koko matkan :D Oma tötöily herätti hiukan huvittuneisuutta myös rastin pitäjässä..luoksetulossa ei ensin jäänyt istumaan, mutta kävin palauttamassa ja sitten hyvin. Tämän rastin arvostelusta on vaikea sanoa mitään..Luka esitty kyllä hienoa seuraamista, että toivottavasti en nyt itse pilannut tätä rastia.

Viimeisänä rastina oli pimeä huone, joka sitten oli myös se meidän kompastuskivi. Olin etukäteen ajatellut, ettei ainakaan tässä pitäisi olla mitään ongelmaa, kuljetaanhan me pimeässä porraskäytävässäkin. Minut siis vietiin tuohon pimeään konttiin ensin, jossa ensimmäisestä kontista olikin puikkaus toiseen konttiin, jonka nurkkaan minut istutettiin. Luka tuli rastinpitäjän kanssa sisälle ja oli ilmeisesti aika ihmeissään. Lähti hiippailemaan tuota ensimmäistä konttia edes takaisin, mutta ei huomannut puikkausta toiseen konttiin. Ohjaaja pyysi kutsumaan koiraa, jonka jälkeen liike tassuissa kyllä lisäänty, mutta ei vieläkään hoksannut..kutsuin uudestaan ja sitten pikkuhiljaa rupesi oikea suunta löytymään. Rastinpitäjä vielä väläytti taskulamppuakin..loppujen lopuksi Luka siis minut löysi ja sai kovat kehut, mutta yllättävän vaikeaa se siis oli. Toki kontissa on muitakin vaikeustekijöitä, kun pimeä, koska ovat siis pelastuslaitoksen paloharjoitus kontteja ja ovat aivan nokisia ja voimakkaan hajuisia. No, tämä rasti siis ei mennyt kovin hyvin ja oli ilmeisesti se kaikkein tärkein :/ Tai näin ainakin jutteli eräs tyttö, joka kertoi että oli itsellä jäänyt aiemman koiran kanssa ensimmäisellä yrityksellä paikka saamatta juurikin sen takia, että tuo pimeysrasti meni huonosti. Jännäksi siis menee! Alkuviikon aikana lupasivat ilmoittaa, aukeaako tie alkeiskurssilla..pidetään sormet ristissä!

Agiliitelyä (ja vähän tokoakin)

Pikkuhiljaa näyttää siltä, että meikäläisen tokomasennus alkaa väistymään! Josko sitä siis saisi taas reenit käyntiin :) Tiistaina oltiin pitkästä aikaa Levekin kentällä ja meillä oli lähinnä odotus/keskittymis/kontakti reenit..ja sehän meni hienosti! Jätkä oli ihan skarppina hela tiden..tuon vähän tylsemmän kenttäreenin jälkeen otettiin vielä ennen kotiinlähtöä parkkipaikalla seuraamista ja luoksetuloa. Jostain syystä Luka on viime aikoine ollut epävarma jäädessään luoksetulossa istumaan, joten otettiin sitä erikseen useammalla tyylillä. Kesti hienosti myös kun poistuin vierestä kunnon spurtilla. Eli epävarmuus on ollut ihan harjoituksen puutetta..ja harjoituksen puutetta on muutenkin tokon saralla ollut nyt pari kuukautta :D Mutta nyt skarpataan!

Tänään olikin agilityn vuoro, mutta nyt oli oma päänuppi vähän jäässä! Luka lukee ohjausta todella hyvin ja jopa liian hyvin..ei tarvitse tehdä kuin pieni virhe, niin Lukakin on jo väärässä paikassa. Heti kun sain itse korjattua omat liikeradat kohdilleen, meni Lukakin hienosti. Miten se voi olla niin vaikea kääntää sitä hartialinjaa oikeaan suuntaan!? :D Noo, olin tänään myös aika väsynyt, että laitetaan sen piikkiin..köh köh. Luka varmasti edistyisi muutenkin huimaa vauhtia agissa, jos en ite jarruttaisi omalla osaamattomuudella! Onneksi alkaa pikkuhiljaa kesäkausi ja reeni mahdollisuudetkin sen myötä taas paranee :)

Money not so well spent

Eilen aamulla lähdettiin Lukan kanssa kohti Toijalaa ja pk-tottis koulutuspäivää. Koirakoita oli yhteensä 10 ja kaikki sai esittää omia toiveita koulutuksen aiheesta omalle kohdalle jne. Odotukset oli korkealla, koska pikaisten googletuksien ja kyselyiden jälkeen käsitys oli, että kouluttaja on erinomaisen koiralukutaidon omaava taitava kouluttaja. No..asioistahan voi tunnetusti olla montaa mieltä. Meidän vuoro oli noin puolessa välissä ja itse halusin vinkkejä hyvän pk-seuraamisen rakentamiseen sekä häiriöiden kestämiseen. Noin pähkinen kuoressa kouluttajan ainoat neuvot olivat, että "tunge vaan sitä nakkia naamaan ihan taukoomatta". Että näin..oikein muuta en osaa siitä edes kirjottaa, koska mitään muuta ei käteen jäänyt! No, onneksi päivä muuten meni mukavasta treeni kavereiden kanssa höpötellessä ja kyllähän se aurinkokin paistoi :) Sehän siitä vielä puuttunut olisi, että vettä olisi tullut kaatamalla..
Ilmeisesti myös muiden koulutettavien mielipiteet tästä kouluttajasta oli hyvinkin samankaltaisia, että eipä tarvi toista kertaa osallistua :D

Hakua pitkästä aikaa!

Meitin hakuilu tauko on vihdoinkin loppu! Olipa kerrassaan mukavaa :) Edes pieni orastava kuume ei tahtia haitannut..(toivottavasti vain ei kostaudu!)

Metsät kun ovat tällä hetkellä vielä niin kovin täynnä lunta, suuntasimme maankaatopaikalle Nekalaan. Outo paikka ja pitkä tauko takana, joten treeni pidettiin hyvin simppelinä. Lukalle otettiin neljä maalimiestä, kaikki mielikuvina. Näytin siis kahden ensimmäisen maalimiehen lähtevän piiloille ja sitten lähetykset. Sama toistettiin kahden viimeisen kohdalla. Luka oli intoa piukassa, eikä vauhtia puuttunut! Hienosti kuitenkin malttoi rauhoittua lähetykseen..kaikki maalimiehet löytyivät suoraan ja hienosti, hyvä Lukluk!!

Lopuksi Kaarina ja Marja-Leena vielä kokeilivat, lähteekö Luka haukkumaan heitä kuinka helposti. Ilmaisuahan ollaan harjoiteltu tähän mennessä vain kahdestaan, joten niitäkin treenejä pitäisi nyt ruveta ottamaan! Eikä Luka siis epäröinyt haukkua "vieraampia", joten siitä ei ainakaan pitäisi ongelmaa tulla :)

Kun saatiin hakuilut pulkkaan, oli tarkoitus ottaa myös hiukan tottista ja ampua samalla. Lukallehan ei starttipistoolilla ole ennen ammuttu, "oikein pyssyn" laukauksia kylläkin on kuullut. Jäätiin siis aluksi hiukan etäämmälle leikkimään, mutta ensimmäisen laukauksen jälkeen siirryttiin heti lähemmäksi, koska mitään reagointia ei ollut. Seuruutin Lukaa lyhyttä pätkää ja sitten taas leikittiin, eikä Luka reagoinut yhteenkään laukaukseen, hyvä näin! Pitäisi varmaan hankkia itsellekin tuo starttipistooli, niin pystyisi useammin tuotakin tekemään. Lopuksi otettiin vain kontaktitreeniä, kokoajan loppua kohden paransi!

Hyviä uutisia!

Nonnis, tänään oli sitten se päivä, mitä on jo pidempään jännitetty! Eli kävimme Kankaanpäässä Kari Ventelän luona luustokuvissa. Lukasta kuvattiin lonkat, kyynärät, olat, selkä ja polvet. Ja iloisena voin kertoa, että poitsu on täysin terve luustoltaan! Kyynärät ihan priimat, toinen lonkka a/b-rajalla, toinen b, olat ja selkä täysin normaalit! Polvetkin itsessään terveet, mutta ympärillä näkyi jotakin nuljuluuta(?) mikä itsessään ei siis haittaa mitään. Lääkäri epäili, että Luka on todennäköisesti pentuna itsensä tölvinyt johonkin, mikä ei kyllä olisi mikään ihmekkään :D Hyvien uutisten kera oli sitten mukava lähteä ajelemaan takaisin Tampereelle..vaikka ajomatkalla Marian kanssa tulikin sitten vähän seikkailtua!

Luka tuntuu vieläkin olevan nukutuksen jäljiltä hiukan tötteröö ja näkee todennäköisesti pikku-ukkoja, mutta eiköhän tuokin jo aamulla ole pirteä..päästään sitten heti huomenna jatkamaan taas agility harjoituksia, kun ei terveydellisiäkään esteitä nyt varmasti ole! :)

Epätoivoiset mölleilyt

Kyllä tässä alkaa usko loppumaan..oltiin siis tänään Lempäälässä möllitokossa ja penkin allehan se meni. Ollaan nimenomaan nyt harjoiteltu erilaisissa paikoissa ja erilaisissa häiriöissä, joten ajattelin sen asian olevan kunnossa..mutta ei! Tai ei Luka niinkään ympäristöstään häiriötä ottanut, tai en oikein enää edes tiedä mistä, mutta juuri hetkeä ennnen kehään menoa herra päätti kerätä oikein super kierrokset ja oli sitten myös aivan super levoton, eikä oikein mikään kiinnostanut. Itse kyllä jännitän todella paljon, mutta voiko se muka vaikuttaa noin paljon? Koskaan Luka ei pidä meteliä normaalisti treenatessa, mutta nyt luoksepäästävyys/paikkamakuu rivissä oli aivan mahdoton! Kyllä oikein hävetti..ja olisi varmaan tuossa kohtaa pitänyt kuunnella sitä sisäistä ääntä, että älä edes kokeile makuuta, mutta sinne jäin riviin. Voihan sen arvata kuinka siinä kävi. Puolivälin paikkeilla Lukan vierestä lähti toinen koira ja Luka oli salamana pystyssä. Komenssin takaisin maahan, mutta nollahan se jo siinä kohtaa oli.

Käytiin paikkamakuun jälkeen ulkona vähän ottamassa happea ja sain samalla Lukan taas innostumaan yhdessä tekemisestä. Mentiin sitten takaisin halliin odottamaan omaa vuoroa ja aluksi Luka oli oikein nätisti, mutta taas juuri ennen kehään menoa ihme hermostuminen! No päästiin kuitenkin kehään ja kun kontaktikin vihdoin löytyi, aloitettiin seuraamisella. Siitä saatiinkin yhtä vaille täydet pisteet ja olin siihen itsekkin suht tyytyväinen tuon alkufarssin jälkeen. Jäävät toteutettiin hiukan erikoisesti, eli maahanmenosta jatkettiin suoraan seuraamista ja tehtiin myös seisominen. Eli liikkeet oli niputettu yhteen samaan. Maahanmenosta täydet pisteet ja hyvin Luka tekikin. Jatkettiin seuraamista (hyvä) käskytin seisomaan (jäi hienosti), mutta takaisin tullessa väisti, joten saimme tästä vain yhden pisteen! (täydet 5) Eli suhteellisen tiukka linja siis. Luoksetulossa jouduin käydä palauttamassa istumaan, joten tästäkään ei juuri pisteitä ropissut :D Kokonaisvaikutus oli 7, lähinnä tuon alkufarssin takia ja tuomari sanoikin, että kovin koira oli levoton ja häiriö treeniä pitäisi tehdä. Ihan totta, mutta kun ollaan sitä tehty! Toiset on leikkinyt vieressä, on ollut täysin vieraita koiria jne, mutta ei silti ole koskaan ollut tuollaista käytöstä treeneissä. Jotain kummallista mun on täytynyt siinä tehdä (en kuolemaksenikaan keksi mitä), koska on tosiaan vaikea uskoa, että mun jännittäminen ihan noin dramaattisesti Lukaan vaikuttaisi. Nyt on siis hiukan epätoivoinen fiilis tokoiluiden suhteen, mutta ehkä se tästä..ensi sunnuntaina meillä on omissa treeneissä kisareenit, joten ehkä siellä joku osaisi nähdä meidän suorituksesta jotain, mitä itse en huomaa.

Hyvän mielen agilityt

Tänään oli taas tauon jälkeen agility reenit ja alkukankeuden jälkeen sujui aivan mahtavasti! Kuten ennenkin sanottu, Luka on kyllä taitava, itse kun oppisi vielä ohjaamaan ;) Mutta jopa tuo ohjaus tuntui sujuvan tänään paremmin. Eritoten kepeillä tuli kerta heitolla edistystä, kun ilmeisesti vähän vahingossa aloitettiin niin, että kaksi verkoista puuttui. Ensimmäisen kerran Luka (kuten itsekin :D) hiukan häkeltyi, mutta kun kerran autoin kädellä, niin seuraavilla kerroilla ei juuri enää apua tarvittu. Ilmeisesti nuo kepit on Lukalle ihan lempi este, koska 'kepit' käskytyksen jälkeen vauhti entisestään kiihtyi, eikä keppien alussa olevaa namiakaan enää kerennyt syömään! Tulin niin kovin hyvälle tuulelle reeneissä, että innostuin oikein piirtelemään tuota jälkimmäisenä reenattua rataa.

Jostain syystä tuo lopussa oleva putki vaati useamaan käskyn, useammalla kerralla..olin varmaan itse hiukan myöhässä, kun olin niin häkeltynyt siihen asti hienosti sujuneesta radasta :D

Meillähän oli tosiaan pieni reenitauko, kun Luka oli kipeänä ja siinä samalla jäi tokoilut vähän vähemmälle. Kotona ollaan jotain pientä tehty, mutta ei varmasti tarpeeksi siihen nähden, että sunnuntaina on möllitoko kisat! :D Mutta ajatuksena on ottaa nuo mölleilyt ohjelmatreeninä. Näkeepähän taas hiukan missä mennään!

Luka luksukka 1v!

Niin se aika vain rientää ja Lukallakin siis ikää jo vuosi! Paljon on kerennyt tapahtumaan ja varmasti vielä enempi on luvassa :) Kuluvalle vuodelle on kovasti suunnitelmia, saapi nähdä kuinka meitin käy ;)

Paljon onnea myös muille Ässille!

Komea poika 1v.

Olen kyllä hirmu onnellinen, että se oli juuri Luka, joka meille vajaa vuosi sitten muutti. Vaikka välillä onkin ollut hermot koetuksella, päivääkään en vaihtaisi pois! Lukasta on kuoriutumassa aivan loistava pieni harrastuskoira, joka selvästi tykkää tehdä töitä! Ja vaikka poitsu on itsenäisiin ratkaisuihin kykenevä, välillä jopa kovapäinen pörrö, on se kotona aikamoinen sylipuudeli :D

Kisavarma koira - Pekka Korri

Tänään olin Pekka Korrin kisavarma koira koulutuksessa Nokialla ja täytyy sanoa, että oli todella antoisa päivä! Olin siis ilman Lukaa kuunteluoppilaana ja mukaan tarttui runsaasti hyviä vinkkejä ja hieman uusi katsantakanta. Luennolla käsiteltiin paljon motivaation luomista ja erilaisia palkkaustapoja ja sitä, miksi juuri tietty palkkaustapa sopii tiettyihin tilanteisiin. Yksi isoimmista viesteistä oli se, että koiralle ei pitäisi olla harjoituksia tai kilpailuja, vaan ainoastaan tokoa. Käsiteltiin siis erilaisten harjoitusten tekemistä ja korostettiin ohjelmatreenien tärkeyttä, nimenomaan kisakoiran koulutusta ajatellen. Tällaiset treenit ovat varmasti omiaan myös oman jännittämisen hillitsemiseen. Koiran kanssa pitäisi siis harjoitella kaikkia mahdollisia tilanteita, mitä kokeessakin tulee eteen, mukaanlukien siirtymiset liikkeiden välillä, palautteen kuunteleminen tuomarilta, mahdollisesti jotakin säheltävä liikkuri jne. Eli jo treeneissä pitäisi useasti käydä läpi niin kokeenomainen suoritus, että koetilanne ei sitten eroa siitä millään tavoin. Tällaisia treenejä ei tietenkään pysty yksin tekemään, mutta eiköhän tässä tätä porukkaakin ole :)

Koulutuksesta sai todellakin uutta potkua ja aionkin nyt tehdä meillä treeniohjelman ja asettaa erilaisia välitavoitteita treenien kanssa ja siten myös järkeistää tätä touhua..ettei tulisi roiskittua ihan miten sattuu :D Itselle yksi tärkeimmistä asioista on myös muistaa pitää harjoitukset tarpeeksi helppoina, että koira niissä onnistuu, mutta myös tarpeeksi vaikeina, että kiinnostus pysyy yllä! Samoin pitäisi aina muistaa itselleen jankuttaa, että tässä ei ole mitään kiirettä!

Häiriötreenit

Tänään käytiin aamusta Meirän hallilla, tarkoituksena ottaa lyhykäinen ja helppo reeni. No, viereisellä agi-kentällähän oli täysi tohina käynnissä ja kaamea haukunta (useamman koiran taholta) säesti tokoiluamme alusta loppuun :D Tulikin siis varsinainen häiriötreeni, jonka Luka klaarasi paremmin kuin hyvin! Poitsulla oli tänään selvästi tekemisen meininki, kontakti pysyi, eikä kiinnostanut mikään ulkopuolella tapahtuva. Olin hieman jopa ihmeissäni, mutta tietysti kovin iloinen :) Pikkuhiljaa hienoista kypsymistä siis havaittavissa.

Otettiin seuraamista, tai oikeastaan lähinnä liikkeelle lähtöjä. Tarkkasilmäinen kaveri huomasi, että Lukalla aina liikkeelle lähteissä käy katse alhaalla, tai menosuunnassa ja asiahan piti ottaa tarkempaan syyniin! Harjoiteltiin siis lähinnä kontaktin pitämistä liikkeelle lähdössä ja hyvinhän se lähti jo sujumaan. Pitää muistaa välillä tehdä pelkästään näitäkin!

Hyppyä ja seisomista tehtiin myös. 'Seis'-käsky kaipaa selvästikin vieläkin vahvistamista..seuraamisestahan tuo jo sujuu, mutta hypyn jälkeen saattaa olla hiukan haparoivaa. Tai ongelmahan on ollut se, että Luka pysähtyy turhan lähelle estettä ja nyt kun olen koittanut saada paikkaa taaemmas, tuppaa seis-käskystä huolimatta valumaan hiukan lähemmäs estettä (tuttuun paikkaan). Kestää kuitenkin jo paremmin minun siirtymiseni viereen hypyn jälkeen. Noo, harjoitusta vaan lisää.

Otin Lukalle myös muutaman lyhyen paikkamakuun häiriössä, sujui hyvin. En aio nyt paikkamakuuttaa muiden kanssa, ennen kuin muissa häiriössä taas pysyy varmasti. Harjoiteltiin myös nätisti odottamista. Laitoin Lukan siis kiinni ja itse kiertelin, kaartelin ja juoksentelin pitkin kenttää ja palkkasin nätisti odottamisesta. Ei ongelmia, kuten ajattelinkin..tätä pitäisi siis päästä harjoittelemaan isompiin häiriöihin ja niin, että itse menen muiden luokse, koska se tuntuu aiheuttavan Lukalle ongelmia.

Loppuaika lähinnä leikittiin ja pidettiin kivaa, oli oikein onnistunut päivän aloitus :)

Ei mennyt ihan niinkö Strömsössä :D

Noniin, tänään oli sitten se kauan kammoksuttu möllitoko päivä, joka (kuten otsikko kertoo) ei mennyt ihan nappiin :D Olosuhteisiin nähden kuitenkin hyvin ja saatiin ihan hyvä kokemus molemmille! Itekkin ehkä ens kerralla osaa olla jännittämättä vähän paremmin :)

Mutta asiaan, Luka oli hiukan rauhaton kun saavuttiin halliin (koe pidettiin siis parkkihallissa) eikä valitettavasti täysin rauhoittunut ennen paikkamakuuta. Ensin luoksepäästävyys, josta 10. Luka kyllä nousi vastaan, mutta ei juuri liikkunut ja palasi istumaan. Ihan kuten odotin :)

Sitten makuuseen, eli paikkamakuu 5, johtuen Lukan kauniista konsertista makuun ajan! :D Levottomuudesta huolimatta kuitenkin pysyi maassa, mutta mielentila ei todellakaan jäänyt epäselväksi. Lopussa vähän ennakoi, mutta sen ei kyllä pitäisi olla ongelma.

Makuun jälkeen siirryttiin odottelemaan omaa vuoroa, jonka aikana Lukakin sitten hiukan rauhoittui (olisiko ollut vaikutusta sillä, että ohjaaja rauhoittui itsekin ja lopetti jännittämisen ;) ). Oma vuoro aloitettiin hihna seuraamisella, joka on tuottanut lähinnä ohjaajalle tuon hihnan takia ongelmia :D Mutta seuraaminen hienosti 9,5, juoksuun lähtiessä irtosi hiukan, mutta korjasi myös hienosti. Ei isompaa valittamista :)

Tässä kohtaa alkoikin sitten häiriöt pahenemaan, eli kehän laidalla muutama koira räkytti taukoamatta. No, koitin olla välittämättä ja jatkettiin eteenpäin. Liikkeestä maahan 8, joka harmittaa aivan vietävästi..juuri kun käskin maahan, alkoi kehän laidalla kaksi koiraa keskenään rähisemään ja Luka vilkaisi sitä, eli meni tuplakäskyksi..loppu sitten hyvin.

Toinen meidän "hienoista" ja varmoista liikkeistä oli täysi katastrofi :D Eli luoksetulo 6, oikein hävettää :D Luka kyllä jäi hyvin, mutta lähti liikkeelle jo liikkurin "käsky"-sanasta. Käskytin kuitenkin vielä, mutta ilmeisesti Luka tässä kohtaa hoksasi itsekkin tehneensä virheen ja pysähtyi puolimatkaan rapsuttamaan itseään! Herätti pienoisia naurunpyrskähdyksiä yleisössä :D ..meinasin itsekkin nauraa, mutta käskin uudestaan sivulle ja siitä taas loppu hyvin. Tuomari sanoikin, että myös hänen tulkintansa oli se, että koiran ilme oli "Hups!", kun huomasi lähteneensä liian aikaisin ja sitten veti sijaisille..no, ei voi mitään! Harmittaa tosiaan, kun kaksi parasta, yleensä 10 suoritusta, menikin noin kehnosti. Mutta onneksi ei ollut viralliset kisat :D

Liikkeestä seisomista ei mölliluokassa tehtykään, joten seuraavana hyppy, josta 9. Siitä ei sen kummempaa sanottavaa, teki aivan odotetusti..lähti hyvin hyppyyn ja seisahtu, eikä edes ennakoinut viimeistä perusasentoa. Piste pois, koska Luka päätti vähän nuuskaista estettä pydähdyttyään (ei onneksi koskenut :D).

Kokonaisvaikutelma 10 ja tuomari sanoi, että yhteistyö näyttää hyvältä ja "liikuttelen koiraa kauniisti", jota en vieläkään ymmärrä, mitä tarkoitti, mutta jotain hyvää ilmeisesti :) Jatkossa vaan lisää häiriöharjoittelua ja jatkakaa samaan malliin!

Summa summarum, meni kaiken kaikkiaan ihan ok. Nuo pari juttua vähän harmittaa, mutta tosiaan olosuhteisiin nähden Luka suoriutui hienosti! Nyt vaan kovasti lisää reeniä, eritoten niitä häiriöitä! Kyllä tästä hyvä tulee :)

Tokoa tokoa

Tänään oltiin reippaina heti aamusta Meirän hallilla. Kuten eilenkin :) Eilen mentiin Sabinan kanssa ja etukäteen vähän mietitytti, kuinka Luka matkustaa vieraassa autossa..Lukallahan on ollut vaikka mitä ongelmia tuon autoilun kanssa, mutta nykyään (omassa autossa!) matkustaa ihan nätisti ja hiljaa. No, vieraassa autossa ei sitten mennytkään kovin hyvin..Luka inisi ja vinku ja tuntu itseasiassa kovin hätääntyneeltä. En tiedä johtuiko vieraasta autosta, vai vähän vieraammasta koirasta, vai kenties molemmista, mutta kovin kivaahan tuo ei ole..niin Lukalla itelleen kun muillekkaan matkustajille. No, ehkä pitäisi useammin kulkea muiden kyydissä!

Mutta asiaan, eilen otettiin pääasiallisesti seuraamista ja keskityin palkkaamaan oikeassa kohtaa, oikeasta asiasta..Sabina oli naksuttelu apuna. Ehkä en sitten ihan totaalisesti ollutkaan sitä seuraamista pilannut, kyllä siitä varmaan vielä hyvä saadaan, kun reenataan vaan! :) Pitemmillä matkoilla saattaa välillä levitä, mutta korjaa kyllä..ja palkka tulee vain oikeasta paikasta! Parempi mieli tuli sen suhteen. Otettiin myös hyppyä, mutta nytpä sitten se ei toiminut..Luka jää aivan liian lähelle telinetta, eikä tunnu ymmärtävän sei-käskyä..otettiin taas työn alle!

Tänään jatkettiin samoilla linjoilla, otettiin ihan pelkkää hyppyä niin, että palkkasin vain kauemmas menemisestä. Sitten otettiin erikseen seisahtumista ja kyllähän se sieltä muistin sopukoista löytyi! Sitten kun vielä saisi ne kasattua..pari kertaa otettiin myös liikkeestä maahan ja luoksetuloa. Tuossa maahanmenossa pitäisi opetalla itse olemaan varmistamatta..paha tapa kurkistaa taakseen, että jäikö se!? Koska kyllähän se jää..pitää varmaan tuotakin harjoitella ilman koiraa :D Luoksetulossa pitää vielä jonkinverran vahvistaa oikeaa paikkaa edessä, mutta ei sen suurempia ongelmia..muistuteltiin vielä ruutua kosketusalustan kanssa ja se meni oikein hyvin.

Rohkenin myös ottamaan muutamat pätkät videota, jotta voisin sen laittaa tänne siinä toivossa, että saisin paljon kriittisiä kommentteja ja hiukan ulkopuolista näkemystä siitä, että mikä vielä mahdollisesti on pielessä!? Videon laatu ja editointi ei ole kovin laadukasta, mutta asia tulee varmasti ymmärretyksi :)

Hakua Hämeenlinnassa

Tänään lähdettiin Lukan kanssa moikkaamaan Mariaa ja päästiin samalla käymään heidän hakureeneissä vierailevina tähtinä :) Alkuun vähän mietin, että mitä Luka tuumaa oudosta paikasta ja ihan vieraista ihmisistä, mutta pienen alkujännityksen jälkeen ei ollut mitään ongelmaa. Halusin kuitenkin helpon alun, että muistuu taas mieleen, mitä ollaan tekemässä..eli ensimmäinen ukko pakona, ei ongelmia. Kaikki loput otettiinkin mielikuvina. Toinen maalimies katsottiin ja käänsin hetkeksi pois, kovalla vauhdilla lähti ja löysikin heti. Kaksi viimeistä katsottiin samalla kertaa ja lähetykset sitten vuoron perään, hienosti meni! Lähti vauhdilla ja eteni hienosti suoraan..oli siis sopivan helppo reeni pehmeänä laskuna reenitauon jälkeen! Toivottavasti omatkin reenit pian jatkuu! (Että vink vink, jos joku lukee :D)

Viimeviikolla tuli myös liityttyä Ylökkin jäseneksi, tulevaisuus näyttää mitä kaikkea se tuo tullessaan :) Ainakin tokon vapaaharjoittelu vuoro tulee olemaan ahkerassa käytössä! Tulipa nimittäin huomattua, että olen sohlannut seuraamisen opettamisen kanssa ja nyt onkin homma korjata tuo! Onneksi kuitenkin tuli ilme "jo" tässä vaiheessa, kiitos taas Sabina :) Eiköhän tästä vielä hyvä tule..tähtäimessä olisi maaliskuun alussa möllitoko-kisat ja nyt kun se on tääläkin sanottu, niin ei voi luistaa enään :D

Uusi vuosi ja ne uudet kujeet

Kyllä on aika mennyt äkkiä! Juurihan se Luka vasta meille haettiin, mutta niin vain on herralla ikää kohta 10kk! Paljon ollaan jo yhdessä touhuttu ja samoilla linjoin jatketaan tänä vuonna. Joulun ja uudenvuoden pyhät meillä lähinnä vain oleskeltiin, eli ei käytännössä treenailtu ollenkaan, ulkoiltiin vain. Mietin etukäteen, että hyppiiköhän tuo aivan seinille, mutta ei ollenkaan! Hienosti sopeutuva kaveri :) Uusivuosi ja paukut myös hiukan mietititytti, mutta eipä niistäkään oltu millänsäkään! Hyvä näin :) (Ja toivottavasti pysyykin..)
Agilityn alkeiskurssikin sai päätöksensä ja hiukan hämmentynyt olahan siitä jäi..kuten jo aiemmin kirjoittelin, niin jos tunnin aikana kuusi koirakkoa koittaa yhtäaikaa(!) harjoitella samalla kentällä (ja siis nimenomaan nuoret koirat ja alkeiskurssi), siitä seuraa lähinnä kaaosta :D Me tarvitaan myös todella paljon lisää hallintareeniä nimenomaan agilitykentällä. Kierrokset nousee ja varsinkin jos muut paljon haukkuvat, ei Luka oikein jaksa keskittyä. On niin hullua, että toko-kentällä ei ole mitään karkaamisaikeita tms, mutta kun siirrytään agilitykentällä, niin meno muuttuu täysin! Tai ymmärtäähän sen, hiukan eri vauhti ja tempo! Mutta sitä pitää siis kovasti reenata..emme siis ole agilitya kaikista vastoinkäymisistä huolimatta unohtamassa, vaan suuntaamme uudelle alkeiskurssille Nokialle! Siellä tiedän ainakin saavani "rahoilleni vastinetta"!

Toko reenailu on tarkoitus aloittaa taas tiukasti ja tavoitteena olisikin keväällä (tai viimeistään kesällä :D) päästä ensimmäisiin kisoihin, saapi nähdä kuinka meitin käy! Seuraamista ollaan kyllä otettu lenkeillä ja se on ihan muutaman viikon aikana ruvennut sujumaan ja aina vaan paremmin! Isoin ongelma sen suhteen on oma käveleminen, erityisesti täyskäännöksessä! ..ei uskoisi kävelyn olevan niin hankalaa :D Pitää siis välillä harjoitella tuota kääntymistä ihan ilman koiraa, etten suotta sotke toista omalla säheltämiselle.

Alkaneena vuonnahan Luka täyttää myös 1v, jonka jälkeen mennään luustokuviin ja toivotaan tietysti parasta, jotta harrastukset saavat jatkut sinällään :) Muutenkin toivotaan tervettä ja tietysti vauhdikasta vuotta! ..ihan kaikille muillekin! :)