maanantai 1. marraskuuta 2010

Murkkuikää pukkaa

Noniin, nyt on sitten ihan selkeästi Lukakin saavuttanut tuon niin ihanan murkkuiän! Korvat tuntuu olevan välillä todellakin hukassa..kärsivällisyyttä kun sais ostaa jostain kaupasta vähän lisää :D Mutta niinhän se on, että nyt kun jaksaa taistella, niin edessä kiitos seisoo..tai jotain sen tapaista!

Ollaan me kuitenkin jotain saatu myös aikaan! Sunnuntaina oltiin hakuilemassa, tosin paikalla oli vain kolme koirakkoa, mutta hyvät reenit me saatiin aikaiseksi! Koska Luka on ruvennut kovasti kulkemaan ilmavirtojen mukana, otettiin nyt peräänlähtöjä ja haamuja. Oli hieno huomata, että Luka kärsivällisesti odottaa käskyä ja lähtee innokkaasti etenemään. Nyt eteni suurinpiirtein suoraan peräänlähtöjen jälkeen, kerran kuitenkin meni vinoon ohi, mutta huomasi onneksi käyttää nokkaansa ja kääntyi oikeaan suuntaan. Välissä otettiin myös yksi hajuhaku, joka olikin sitten ihan katastrofi..Luka lähti perinteisesti koukkaamaan hiukan vasemmalle, mutta sitten heittikin u-käännöksen ja poukkoilin ihan miten sattui, eikä tullut takaisin käskystä vaan jatkoi hakemista (ei siis hajusta tietoakaan tässä kohtaa)..no, löysikin maalimiehen, mutta pyysin vielä takaisin ja lähetin vielä uudestaan ihan vierestä, ettei oppisi viilettämään aivan oman mielen mukaan. Toisaalta olisi voinut vain antaa olla, mutta mutta..ja eipä tuo ainakaan innostukseen tai motivaatioon vaikuttanut! :D Hyvin jatkettiin loput kaksi maalimiestä vielä sen jälkeen. Haamuina molemmat ja Luka eteni hyvin. Viimeisellä maalimiehellä oli myös lelu mukana, mutta ei Luka taaskaan ollut siitä niin innostunut..vasta keskilinjalla innostui ja hetki sitten leikittiinkin ennen kuin lähdettiin takaisin. Jos tuo pikkuhiljaa hoksaisi, että metsässäkin voi leikkiä!

Tänään oltiinkin sitten tokoilemassa Hallilan koululla Tuijan&Ronjan, Sabinan&Jerikon ja Saran&Theban kanssa, eli bortsu kokoontumisajot taasen :) Lukan kanssa otettiin seuraamista ja luoksetuloa. Seuraaminen sujuu nyt hyvin, mutta pikkuhiljaa pitäisi saada nami kokonaan kädestä pois..lähdetään sen kanssa liikkeelle taas alusta ja ihan kotona, eiköhän tästä hyvä tule. Luoksetulokin ihan ok, mutta mielenkiintoinen havainto tuli tehtyä, kiitos Sabinan. Luka on oppinut, että palkat tulee vasemmasta kädestä ja nyt kun koitan siirtää käsiä pikkuhiljaa sivulle, kääntyy koira mukana..no, lääkkeeksi saatiin aluksi oikealla kädellä palkkaamista ja sitten pikkuhiljaa vuorotellen molemmista. Hyvä että tuli huomattua tuokin, itseltä kun jää helposti huomaamatta monenlaisia asioita, joihin joku vierestä katsova osaa heti puuttua. Yllättävän hyvin Luka jäi nyt myös istumaan paikalleen, pari kertaa piti käydä palauttamassa, mutta selvää parannusta siis tässäkin. Yhdessä otettiin myös paikkamakuuta ja huomasin, että Luka ottaa vielä herkästi häiriötä, muunmuassa toisten kehumisesta. Yritti nimittäin useampaan kertaan lähteä, kun joku muu kävi koiraansa palkkaamassa ja kehumassa, mutta nätisti kyllä kävi käskystä takaisin. Kotona ollaan otetta makailu pidempiäkin aikoja mm. ruokakupilla ilman ongelmia, mutta pitää koittaa lisätä häiriöitä vähemmän kerrallaan.

Tokoilujen jälkeen käytiin vielä lenkille, jossa murkkuilu taas nosti päätään. Luoksetulo oli vähän niin ja näin..tai tulihan tuo aina loppupeleissä, mutta muutaman kerran antoi kyllä odottaa vähän turhan pitkään..olisi ollut niin paljon mukavampi juosta toisten kanssa. Eikä tuokaan vielä mitään, mutta meitin ikuinen murheenkryyni, autojen ja pyörien jahtaaminen..loppumatka tultiin siis tienvierustaa ja herra poikkuili miten sattuu, eikä tosiaan ole komennuksesta moksiskaan. Tosin meikäläisen komentaminen ei ole kovin toimivaa..jossain kohtaa kun menee hermot, niin saattaa äänikin nousta ja sehän nyt ei auta mitään. Eikä auta se pitkään kiinni pitäminenkään..pitäisi opetalle se "nopea pyöräytys", mutta ei se ole niin helppoa :D Viisaammat koittivat näyttää malliakin, mutta vaikka Luka ensn vähän hätkähtikin, ei taas sen jälkeen ollut moksiskaan. Hetken tarjoaa hienoa kontaktia ja kun huomion siirtää muualle, sama peli alkaa..Meitin pitäisikin lähteä asian tiimoilta Nokian suunnalle hiukan oppimaan lisää, toivottavasti sieltä löytyy vastauksia :)

Lopuksi on pakko vielä laittaa pieni loppukevennys, kun meitsin poijjaat ottaa hiukan lepiä :D



4 kommenttia:

  1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  2. Murkkuiässähän Luka alkaa olemaan, voin sanoa että varmaan sellainen muutama kuukausi sitä pahinta kautta kestää, meillä on alkanut ihan juuri helpottamaan. Tosin en tiedä onko enemmän kiinni siitä että murrosikä oikeasti olisi menossa ohi, vai siitä että olen oppinut olemaan tiukempi ja toisaalta kehumaan paremmin kun menee oikein, veikkaan että ainakin hyvin iso osa on kiinni jälkimmäisestä. Teillekin olisi varmaan siis iso helpotus jos ottaisit selkeemmän linjan luoksetulon yms. kanssa, ensin kutsu, sitten tiukempi varoitus jonka jälkeen ei enää mitään maanittelua vaan kurinpalautus ja koira sitten vapaana kävelyttäen sinne mistä kutsuikin. Ja valtavan isot kehut kun toimii oikein. :) Tiukka, nopea, mutta reilu, niitä kehuja ei tosiaan kannata unohtaa. Sama noiden autojen ynnä muiden kanssa. Älä anna Lukan vedättää sua, nyt se vähän rallatteli miten halusi.. ;)
    Mutta kyllähän Luka kuunteli ja oli tosi nätisti kun Sara oli ohjissa, samanlainen ote vaan sullekin niin kyllä se siitä. Hanna kyllä auttaa ja neuvoo. :)

    Ja vielä haluan siitä vastaehdollistamisesta sen sanoa että ainakaan mulle se ei siis tarkoita sitä herkulla houkuttelua ja maanittelua, itse olen siis tehnyt niin että olen naksauttanut aina kun Jeriko vain näkee auton tms, niin että se on oppinut että aina kun se hoksaa auton niin palkka olisi tulossa ja kannattaa kääntyä muhun päin, eikä siis ikinä alkanutkaan ryntäillä niiden perään. Mutta me tehtiin tätä tosiaan ennaltaehkäisevästi, en tiedä onko siitä apua kun ongelma on jo päässyt aika pahaksi..
    Mutta siis kärsivällisyyttä ja paljon työtä ton asian korjaaminen vaatii oli menetelmä mikä tahansa, tsemppiä teille siis äläkä luovuta! :)

    VastaaPoista
  3. Älä unohda, että neuvomme mitä olemme kokeneet meillä toimivaksi. Sinä toki tunnet koirasi parhaiten ja teet omat ratkaisusi. Mutta, kun nyt jaksat taistella ja tehdä töitä, niin kyllä se Lukakin sinut palkitsee vielä.:) Tsemppiä!

    VastaaPoista
  4. No joo, selvä murkkuikähän sillä on, ei käy kiistäminen! Tänään käytiin taas vähän autoja kattelemassa ja niin kauan kun oltiin paikallaan, niin Lukakin oli ihan nätisti. Suurimman osan matkasta muutenkin tuli nätisti reunassa, mutta kun olin jo ihan innosta soikeena, että nyt se on tajunnut jotain (ärähdin vähän päivemmälle), niin eikö se ihan siinä kotinurkilla vielä syöksyny yhden auton perään. Tosin huikeaa parannastua kuitenkin..!

    Ja siis pakko sanoa, että en maanantaina meinannut, että se vastaehdollistaminen olis ollenkaan huono tapa kouluttaa! En vain usko, että enään tässä kohtaa meille auttaa..ja koska en pysty niin paljon ennalta suunnitteleen kaikkia reittejä/tilanteita, että pystyisi itse olemaan valmiina, niin voi tehdä äkkiä hallaakin? Mutta tietysti tilanne on se, että melkein mitä vaan olen valmis koittamaan. Mutta kuten sanoin, niin se oman komentamisen muuttaminen nyt vois olla se ensimmäinen..ja joittenkin kärsivällisyys harjoitteiden suorittaminen allekirjoittaneelle :D

    VastaaPoista