Kisauran korkkaus

Noniin, nyt se on sitten tehty, eli juostu meidän ensimmäinen virallinen agility kisa! Mukaan mahtui niin hyvää, kuin huonoa, mutta pääasiallisesti jäi hyvä mieli :) Jostain syystä jännitin ihan älyttömästi ennen ensimmäistä rataa, joka selvästi myös vaikutti Lukaan, mutta toinen rata meni sen osalta jo paremmin. Ensimmäiseltä radalta 10, yksi rima ja yksi kielto putkelta. Parissa kohtaa Luka myös valuu oikein kunnolla, kun en ole ajoissa kertonut minne mennään. Ja nyt videolta katsoessa oikein hävettää tuo ohjaus, mistä tulee tuo putki kielto..olisin voinut juosta ihan täysiä koko matkan, mutta mitä teen!? Pysähdyn yhtäkkiä ja kesken kaiken..no, omaan piikkiin meni virheet, Luka on taitava!


Toiselta radalta tulikin sitten hylky. Note to self: älä koskaan muuta suunnitelmaa rataan tutustumisen jälkeen! Leenakin oli kisaamassa Lillin kanssa ja oli kauhuissaan katsonut, että mitä ihmettä teen, kun juuri olin puhunut päinvastaista..no siinähän meni sitten itselläkin paperit sekaisin ja Luka pääsi keppien jälkeen luiskahtamaan hypyn yli ja hyppäsi siis väärään suuntaan. Sen jälkeen tuli sitten muitakin virheitä, eli en enää saanut koottua itseäni :/ Mutta ehkä sitä tuohonkin harjaantuu!

Tavoitteenahan oli, että saan Lukan rauhoittumaan ennen lähtöä ja pysyn itse rauhallisena sekä pidän kiinni suunnitelmasta. No, olisin voinut rauhallisempikin olla, mutta heti ensimmäisen radan jälkeen helpotti, joten kyseessä oli varmasti "ekat kisat" jännitystä..tästä huolimatta sain Lukan ihan hyvin rauhoittumaan, joten siltä osin pysyttiin tavoitteessa :) Suunnitelmastakin pidettiin ekalla radalla kiinni, joten tuo tavoite onnistui puoliksi :D Nyt nokka kohti uusia kisoja vaan, kyllä meistä vielä hyviä tulee!

Hiljaiseloa

Blogi on pitänyt jälleen hiukan hiljaiseloa, lähestulkoon koko kesän! Kovasti ollaan kuitenkin oltu menossa ja nautittu tuosta niin ihanasta (=kylmästä ja vähälumisesta) kesästä. Toivottavasti syksystä kuitenkin tulee kunnollinen ja kohta päästään ihastelemaan, kun lehdet vaihtavat väriään ja keli on ihanan raikas.

Lukahan on nykyään (taas) kaupunkilaiskoira ja vieläpä ihan keskustalainen! Alkuun hiukan jännitin, kuinka omakotitalosta siirtyminen takaisin kaupungin pieneen kerrostaloon sujuu, mutta eipä sen kanssa mitään ongelmia ollut. Varmasti asiaan vaikutti se, että Luka kuitenkin asui elämänsä ensimmäisen reilu vuoden kerrostalossa. Aamulenkinkin maisema vaihtui "maalais"miljööstä Hämeenpuiston hulinaan.Onneksi kuitenkin eteläpuisto ja Pyynikin mahtavat lenkkimaastot ovat lähellä!

Treenailtukin ollaan, lähinnä tokoa ja agilitya. Tokon kanssahan pidettiin pitkä tauko ja aloitettiin uudestaan loppukesästä, nyt pikkuhiljaa on taas palaset loksahtanut kohdilleen. Vielä haetaan paikkamakuuseen oikeaa mielentilaa, eli rauhoittumista. Luka siis kyllä pysyy paikoillaan kuin tatti, mutta vinkuu. Otettiin siis takapakkia ja rakennetaan tämä ihan rauhassa kuntoon, eikä hätäillä.

Agility onkin ollut se kesän pääjuttu ja aikapitkälti siitä on tullut myös se meidän päälaji. Luka on kyllä loistava koira ja edelleen tässä pääkoulutettavana on allekirjoittanut. Kun itsellä on selvät sävelet, eikä mitään ylimääräisiä sipsutuksia ja balettikuvioita kentällä, kaikki sujuu hienosti. Kun itse sählään, niin ei ihmekkään että Luka turhautuu ja sählää sitten itsekin.

Muutama viikko sitten käytiin kuitenkin Takkujen epiksissä tarkistamassa hiukan tilannetta ja olin kyllä niin mielissäni! Suurin ilon aihe oli se, että sain Lukan rauhoittumaan kentän laidalle. Samalla rauhoituin itse ja oli todella mukava lähteä radalle. Heti perään toinen suuri ilon aihe, Luka ei tiputtanut ainoatakaan rimaa! Tämän kanssahan ollaan taisteltu ja ilmeisesti vihdoin tehty jotain oikein :) Otettiin kuitenkin harmittava kielto putkelta (jota taphtui myös eilisessä reeneissä!? mitä ei siis koskaan ennen ole tapahtunut..) ja 0 suoritus valitettavasti jäi. Oltiin kuitenkin toisia ja Luka sai hienon uuden lelun ja puruluita! Seuraavaksi käydään sitten katsomassa, millainen katastrofi saadaan virallisissa kisoissa aikaiseksi :D Mennään ihan harjoitus mielellä ja edelleen tavoitteena, että oma ohjaus pysyy kasassa ja Luka aloittaisi suhteellisen rauhallisessa mielentilassa. Alla vielä ratapiirros epiksistä! (Puomi tosin näyttää luonnottoman pitkältä, mutta eiköhän tuosta idea selväksi käy.