Aaargh!!

..ja tällä kertaa hermojen menetys ei kohdistu koiraan, vaan kanssa koiranomistajiin! Kyllä kiukutti tänään agility reeneistä lähtiessä! ..ihmiset antavat siis koiriensa räyhätä ja käydä melkein päälle, eikä minkäänlaista kieltoa tai komennusta kuulu!? Ja sama toistui siis useampaan kertaan ja useamman koiran kohdalla..ja ollaan siis reenikentällä! Tai kentän laidalla, mutta nätisti se pitää siinäkin käyttäytyä (tai ainakin ojentaa huonosta käytöksestä). Kyllä meni hermot..ja niin meni Lukallakin, ei mikään ihme. Luka todella harvoin rähjää vieraalle koiralla ja silloinkin vain niin, että Lukalle joku on ensin rähjännyt..se vaihe on nyt työnalla, että silloinkaan ei asiasta välitetä vaan jätetään ihan omaan arvoonsa. Kyllä sitä on käsittämätöntä porukkaa.

Mutta se siitä avautumisesta ja vähän iloisempiin asioihin, puomi ei enään pelota! Jee! :D Ollaan tosiaan menty jonkinaikaa vaan alastuloa ja pikkuhiljaa olen nostanut Lukaa tasaiselle osuudelle ja sieltä sitten alas. Tänään reenien lopuksi Luka jo juoksi puomin ihan alusta loppuun! Mahtavaa! ..palkka siis jätettiin yhdessä alastulon eteen, niin oli niin kiire palkalla, että se jännittäminen ilmeisesti unohtui :D Aikaisemmin ollaan koiteltu houkutella ihan nami nenässä mikä ei ole tosiaan toiminut alkuunsakaan..mutta ilmeisesti pelko voitettu, joten tästä on hyvä jatkaa! Tuli myös huomattua, että itsellä on kunnossa vähän petraamista, koska Luka on todella nopea. Otettiin muutaman hypyn sarjaa ja harjoiteltiin valssausta, niin kyllä tuli kiire ehtiä koiran eteen! Tuntuu muutenkin siltä, että kyllähän tuo agility Lukalta varmasti sujuisi, ite lähinnä haittaa toisen tekemisiä, kun on niin oudolla maaperällä eikä oikein tiedä mitä on tekemässä :D Mutta eiköhän sitä tässä itsekin opi. Pienimuotoisia hallintaongelmia myös esiintyy agilitykentällä (jossa tosiaan samaan aikaan se kuusi koirakkoa), mutta eipä siihenkään auta kuin harjoitus. On niin hullua, että hallin toisessa päässä toko reeneissä Luka tottelee kokoajan nätisti, eikä karkaile (tai jos yrittää, niin tulee heti käskystä takaisin), mutta kun siirrytään hallin toiseen päähän agility reeneihin jokin ruuvi ilmeisesti herran päässä löystyy ja korviin kertyy vaikkua, kun herra saattaa välillä sooloilla ihan mitä sattuu..vinkulelu on siinä kohtaa ainoa millä tulee luokse. Huoh..

Tokosta vielä muutama sana..otettiin tänään taas ruutua ja vähän hyppyä, sekä paikkamakuu. Taisi siellä seassa olla luoksetulokin..paikkamakuu sujui häiriössä tällä kertaa yllättävän hienosti, eikä Luka noussut kertaakaan! (Otettiin vain minuutin makuu.) Pysyin kuitenkin aika lähellä ja palkkasin useamman kerran. Luoksetulon istumaan jääminen on nyt myös vahva, eli ei enään pyri perään, vaan jää kiltisti odottamaan käskyä, mutta jostain syystä eteentulo on kääntynyt vähän vinoksi. Pitää ilmeisesti ottaa taas pelkkiä 'oikean paikan'-harjoituksia. Ruutu on yhäedelleen entisellä mallillaan, vahvistetaan lähinnä oikeaa paikkaa ja samaten hypyssä vahvistetaan seisomaan jäämistä. Hypyn kohdalla pitäisi ryhtyä harjoittelemaan omaa siirtymistä koiran viereen, mutta olen sitä hiukan lykännyt, koska lähestymistapa ei ole oikein vielä selvillä..Lukalla siis on tapana joko iskeä persus penkkiin tai lähteä vastaan, kun itse kierrän hyppyestettä..hyviä vinkkejä asiaan otetaan vastaan :D

Jos jonkinlaista..

Monenlaista on tosiaan taas puuhailtu, vaikkakin blogin päivittely on ollut hiukan laiskan puoleista..

Eilen oltiin Nokialla Meirän halilla tokoilemassa Kaarinan ja Saijan kanssa. Lukalla oli alussa hiukan vaikeuksia ymmärtää, että ollaan tosiaan menossa tokoilemaan vaikka hakumetsän ukkoja (tai siis akkoja :D) olikin näkyvissä. Alku innostus/hämmennys meni kuitenkin ohi ja päästiin hommiin. Saija otti Nerille paikkamakuun ja vein Lukan viereen makaamaan, mutta jäin ihan viereen. Alkuun pysyi tosi hyvin, mitä nyt välillä kuikuili Saijaa, mutta Kaarinan heittäessä noutokapulaa Hiskille, Luka pomppasi pystyyn. Äkkiä takaisin maahan, mutta mielentila oli selkeästi nyt levoton. Toisella kapulan heitolla pysyin aivan vieressä ja palkkasin samalla niin pysyi hyvin. Oli siis selvästi liikaa häiriötä tässä vaiheessa ja paikkamakuuta pitäisi vahvistaa kovasti. Sen jälkeen otettiin jonkinverran seuraamista ja muutama liikkeestä maahanmeno. Liikkeestä maahanmeno on muuten todella hyvä ja nopea, mutta lähes poikkeuksetta Luka aavistaa viimeisen sivulla nousemisen. Olen nyt koittanut vapauttaa suoraan maakaamisesta, mutta ei ole näköjään vielä toiminut..toistoja toistoja vaan! Sitten oli ruudun vuoro..Saija ja Kaarina olivat tehneet ruudun, joten se oli ihan 'oikean' kokoinen, eli hiukan isompi mitä ollaan aiemmin reenattu, mutta eipä näyttänyt haittaavan tahtia! Ruutua olen opettanut kosketusalustalla ilman, että vien nameja tai leluja ruutuun. Tässä vaiheessa noin 80% kerroista kosketusalusta vielä on ruudussa. Luka on oppinut ruudun idean hienosti! Lähtee eteenpäin innokkaasti ja kuuntelee seis käskyn. Olen käynyt palkkaamasta pelkästä seisomisesta (ettei oppisi aavistamaan), sekä makaamisesta. Muutaman kerran olen huutanut Lukan pois ruudusta seuraamaan poiskulkiessa, mutta varsinaisesti sitä osuutta ei olla vielä reenattu, eikä sitä vielä tarvitsekaan tuohon yhdistää. Eihän meidän koko ruutua muutenkaan tarvitsisi vielä reenailla, mutta ihan oman ja koirankin mielenvirkistykseksi otetaan välillä muutakin kuin alo-liikkeitä.

Maanantaina käytiin taas hakuilemassa ja jotenkin iski aivan epätoivo..jossain kohtaa aikaisemmin olin jo vakuuttunut, että Luka hyvin tietää hakumetsän humpan juonen, mutta ilmeisesti näin ei olekaan. Poitsu poukkoili vähän miten sattuu ensimmäisten hajuhakujen (tai oikeastaan reaktioden) aikana ja päädyttiin sitten jatkamaan pelkillä mielikuvilla. Mielikuvat kyllä näyttävät toimivan, mutta kuitenkin on sellainen olo, että jokin lampun sytyttäjä pitäisi keksiä..
Olen myös miettinyt, että vaikuttiko viimen kerran "jäihin mulahtiminen" (siis jäätynyt suonsilmäke metsässä, josta jäät ritsahtivat Lukan alta) jotenkin negatiivisesti Lukan motivaatioon..vähänhän tuo sitä säikähti, mutta normaalisti jatkettiin sen jälkeen, eikä tuo kyllä mitenkään pelokkaalta näytä. No mistä näitä tietää, voihan tuo olla vaan joku mörköikä juttu :D

Agilityssa ollaan myös kohdattu ongelmia, eli korkeanpaikan kammo! Puomi on hirvittänyt aivan tavattomasti ja olenkin nyt koittanut ottaa ihan uuden lähestymistavan asiaan, eli ollaan otettu pelkkää alastuloa ja pikkuhiljaa myös tasaista osaa ja alastuloa. Liitetään ylöskiipeäminen kuvioihin vasta kun muu on varmaa. Mehän käytiin joskus Lukan kanssa tämmöisessä pentujen agility tutustumisessa, missä puomin ylös-ja alastulot oli laitettu pöydän päälle, eikä Lukalla silloin ollut mitään ongelmaa eikä pienintäkään pelkoa..no, jostain sellaiset on nyt löytynyt :/ Pitäisi olla enemmän reeni aikaa, niin varmasti tuonkin asian kanssa olisi helpompi edistyä. Tunnin aika, jossa samaan aikaan kentällä sählää kuusi koirakkoa, on aika vähän ja välillä jopa hiukan turhauttavaa. Olisi mukava jos kentällä käytäisiin yksitellen ohjaajan kanssa asioita läpi ja odotellessa voisi tahtoessaan harjoitella viereisellä kentällä. No, tarkastellaan asioita uudestaan alkeiskurssin jälkeen..

Tampereen pentunäyttely 27.11.2010

Eilen oltiin Niihaman ratsastuskeskuksella pentunäyttelyssä, joka meni vallan hienosti, Lukasta siis ROP-pentu :) Ryhmäkehässä ei sitten menestystä enään tullut. Asiaan vaikutti varmasti myös Lukan väsyminen misseilyyn ja esiintyminen ei ehkä ollut enään niin hyvä kuin aikaisemmin :D Sisätiloissa juoksuttamista pitäisi kyllä reenata lisää, ulkona sujuu huomattavasti paremmin. Ja se häntä tuppaa heilumaan ylhäällä edelleen..mutta hyvää harjoitusta siis saatiin taas.

Lukan arvostelu: Tuomari Tarja Löfman
Maskuliininen tasapainoisesti kehittynyt uros. Oikeat rungon mittasuhteet. Kaunisilmeinen pää. Hiukan turhan paljon otsapengertä. Vankka runko. Hyvin kulmautunut niin edestä kuin takaa. Hieman pitkä lanneosa. Kaunis matala kinner. Liikkuu hyvin. Turhan ylpeä hännästään. Esiintyy kauniisti. PEK1 KP ROP-PENTU

On se vain ihana :)

Aamu alkoi tänään kerrassaan loistavasti! ..siis ihan oikeasti :) Töissä piti olla vasta puolilta päivin, joten kerettiin tekemään pitkä aamulenkki Lukan kanssa. Vihdosta viimein oli lunta maassa ihan oikeesti ja sen verran se ilmeisesti koiruuttakin hämäsi, että unohti vallan autojen ja pyörien jahtaamisen! Jeee! Tosin saapa nähdä taas miten pimeällä käy, kun valot on niin houkuttelevia..mutta joka tapauksessa ihan loistavaa! Lenkin loppumetreillä kuljettiin vielä koirapuiston ohi, jossa oli suloinen kultainennoutaja omistajansa kanssa ja näyttivät niin orvoilta, että päätin vielä siinä hiukan jarruttaa. Koirista tuli heti kavereita ja juoksivat minkä kerkesivät ympäriinsä..ja Luka totteli ja kuunteli joka kerta, kun pyysin sitä luokse tai muuta käskin! Uskomatonta :O Lähteissäkin kun huikkasin, että nyt lähdetään, niin iloisesti häntä heiluen tuli tykö tarhan ovelle vaikka leikkikaveri vielä jäi puistoon. Kyllä olin ylpeä! Nyt vaan sormet ristissä, ettei ollut joku tilapäinen mielenhäiriö tänään..

Eilen meillä alkoi agilityn alkeiskurssi Lempäälässä Best In Areenalla. Samassa hallissahan meillä on sunnuntaisin myös toko reenit, eli heti tokoilujen jälkeen käytiin vain nopea pissalenkki ja siirryttiin agilityn pariin. Etukäteen vähän mietin, että jaksaako tuo keskyttyä niin pitkään yhteen putkeen, mutta eipä ollut mitään ongelmaa. Toko kentällä (aidatulla sellaisella, muuten on pelko että juoksee autojen tai pyörien perään :D) Lukaa voi jo suhteellisen levollisin mielin pitää vapaana..paitsi silloin jos joku toinen koira saa palkkiona pallon tai muuta suuren suurta riehumista on keskittyminen aika koetuksella! Mutta onhan se vielä pienikin :) Agili kentällä mentäessä olin kuitenkin ajatellut pitää Lukan kiinni, mutta aitojen "hyppiminen" oli kovin hankalaa sen kanssa, joten ajattelin kokeilla päästää Lukan vapaaksi. Pitkään sujuikin hyvin, kunnes kuuli toisen koiran menevän putkeen ja meinasi lähteä sinne. Kääntyi kuitenkin heti ärähdyksestä takaisin ja meikäläinen ihan huuli pyöreänä, että sehän totteli!? Siitä menikin sitten itellä hetkeksi ihan paperit sekaisin :D Hetken päästä kuitenkin yksi collie karkasi jonkun pienemmän koiran perään ja sitten karkasi kyllä Lukakin. Sain kuitenkin aika äkkiä napattua takasin ja jatkettiin harjoituksia..laitoin kuitenkin takasin hihnaan aitojen jälkeen, kun odoteltiin ja kuunneltiin keppien suoritus/opetus tekniikoita. Siinä meinasi Luka jo vähän kylästyä, mutta heti kun taas alettiin hommiin ei minkäänlaista turhautumista enään näkynyt! :)

Summa summarum, Luka on ollut todella hieno ja kiltti muutamat viime päivät! Ihan kivaa vastinetta murkkuilulle..tosin aivan varmasti se kuriton tuholais Lukakin vielä tuolta päätän nostaa, mutta tulipahan ainakin sellainen olo, että kyllä tässä toivoa on!

Murkkuikää pukkaa

Noniin, nyt on sitten ihan selkeästi Lukakin saavuttanut tuon niin ihanan murkkuiän! Korvat tuntuu olevan välillä todellakin hukassa..kärsivällisyyttä kun sais ostaa jostain kaupasta vähän lisää :D Mutta niinhän se on, että nyt kun jaksaa taistella, niin edessä kiitos seisoo..tai jotain sen tapaista!

Ollaan me kuitenkin jotain saatu myös aikaan! Sunnuntaina oltiin hakuilemassa, tosin paikalla oli vain kolme koirakkoa, mutta hyvät reenit me saatiin aikaiseksi! Koska Luka on ruvennut kovasti kulkemaan ilmavirtojen mukana, otettiin nyt peräänlähtöjä ja haamuja. Oli hieno huomata, että Luka kärsivällisesti odottaa käskyä ja lähtee innokkaasti etenemään. Nyt eteni suurinpiirtein suoraan peräänlähtöjen jälkeen, kerran kuitenkin meni vinoon ohi, mutta huomasi onneksi käyttää nokkaansa ja kääntyi oikeaan suuntaan. Välissä otettiin myös yksi hajuhaku, joka olikin sitten ihan katastrofi..Luka lähti perinteisesti koukkaamaan hiukan vasemmalle, mutta sitten heittikin u-käännöksen ja poukkoilin ihan miten sattui, eikä tullut takaisin käskystä vaan jatkoi hakemista (ei siis hajusta tietoakaan tässä kohtaa)..no, löysikin maalimiehen, mutta pyysin vielä takaisin ja lähetin vielä uudestaan ihan vierestä, ettei oppisi viilettämään aivan oman mielen mukaan. Toisaalta olisi voinut vain antaa olla, mutta mutta..ja eipä tuo ainakaan innostukseen tai motivaatioon vaikuttanut! :D Hyvin jatkettiin loput kaksi maalimiestä vielä sen jälkeen. Haamuina molemmat ja Luka eteni hyvin. Viimeisellä maalimiehellä oli myös lelu mukana, mutta ei Luka taaskaan ollut siitä niin innostunut..vasta keskilinjalla innostui ja hetki sitten leikittiinkin ennen kuin lähdettiin takaisin. Jos tuo pikkuhiljaa hoksaisi, että metsässäkin voi leikkiä!

Tänään oltiinkin sitten tokoilemassa Hallilan koululla Tuijan&Ronjan, Sabinan&Jerikon ja Saran&Theban kanssa, eli bortsu kokoontumisajot taasen :) Lukan kanssa otettiin seuraamista ja luoksetuloa. Seuraaminen sujuu nyt hyvin, mutta pikkuhiljaa pitäisi saada nami kokonaan kädestä pois..lähdetään sen kanssa liikkeelle taas alusta ja ihan kotona, eiköhän tästä hyvä tule. Luoksetulokin ihan ok, mutta mielenkiintoinen havainto tuli tehtyä, kiitos Sabinan. Luka on oppinut, että palkat tulee vasemmasta kädestä ja nyt kun koitan siirtää käsiä pikkuhiljaa sivulle, kääntyy koira mukana..no, lääkkeeksi saatiin aluksi oikealla kädellä palkkaamista ja sitten pikkuhiljaa vuorotellen molemmista. Hyvä että tuli huomattua tuokin, itseltä kun jää helposti huomaamatta monenlaisia asioita, joihin joku vierestä katsova osaa heti puuttua. Yllättävän hyvin Luka jäi nyt myös istumaan paikalleen, pari kertaa piti käydä palauttamassa, mutta selvää parannusta siis tässäkin. Yhdessä otettiin myös paikkamakuuta ja huomasin, että Luka ottaa vielä herkästi häiriötä, muunmuassa toisten kehumisesta. Yritti nimittäin useampaan kertaan lähteä, kun joku muu kävi koiraansa palkkaamassa ja kehumassa, mutta nätisti kyllä kävi käskystä takaisin. Kotona ollaan otetta makailu pidempiäkin aikoja mm. ruokakupilla ilman ongelmia, mutta pitää koittaa lisätä häiriöitä vähemmän kerrallaan.

Tokoilujen jälkeen käytiin vielä lenkille, jossa murkkuilu taas nosti päätään. Luoksetulo oli vähän niin ja näin..tai tulihan tuo aina loppupeleissä, mutta muutaman kerran antoi kyllä odottaa vähän turhan pitkään..olisi ollut niin paljon mukavampi juosta toisten kanssa. Eikä tuokaan vielä mitään, mutta meitin ikuinen murheenkryyni, autojen ja pyörien jahtaaminen..loppumatka tultiin siis tienvierustaa ja herra poikkuili miten sattuu, eikä tosiaan ole komennuksesta moksiskaan. Tosin meikäläisen komentaminen ei ole kovin toimivaa..jossain kohtaa kun menee hermot, niin saattaa äänikin nousta ja sehän nyt ei auta mitään. Eikä auta se pitkään kiinni pitäminenkään..pitäisi opetalle se "nopea pyöräytys", mutta ei se ole niin helppoa :D Viisaammat koittivat näyttää malliakin, mutta vaikka Luka ensn vähän hätkähtikin, ei taas sen jälkeen ollut moksiskaan. Hetken tarjoaa hienoa kontaktia ja kun huomion siirtää muualle, sama peli alkaa..Meitin pitäisikin lähteä asian tiimoilta Nokian suunnalle hiukan oppimaan lisää, toivottavasti sieltä löytyy vastauksia :)

Lopuksi on pakko vielä laittaa pieni loppukevennys, kun meitsin poijjaat ottaa hiukan lepiä :D

Hakuilua ja kipuilua

Sunnuntai aamuna suunnattiin ensimmäisenä Hervantaan, katsomaan Lillin mölliagility kisoja. Tarkoituksena ollut kierrellä Lukan kanssa tuommoisissa häiriö paikoissa ja totuttaa sitä vaan tylsästi odottomaan, koska aina ei sille itelleen tapahdu jotain jännää..Lillin suorituksen ajaksi oli kyllä pakko viedä Luka autoon, koska muuten Lillillä olisi saattanut mennä kisat vain kyttäämisen puolelle. Noo, hylky kuitenkin tuli, koska putken suulla oli jotain todella mielenkiintoista haisteltavaa ja siihen jäi. Ensin ajateltiin, että oli jäänyt hämmentyneenä vain haistelemaan, mutta koska täsmälleen sama tapahtui samassa kohdassa myös uusinta radalla, ilman edeltäviä virheitä tms. oli pakko todeta, että kyllä siellä tosiaan joku haisee!

Hervannasta suunnattiin Sääksjärvelle haku reeneihin, tällä kertaa ihan uuteen paikkaan. Koirakoita oli tällä kertaa mukana kahdeksan(!), joten hetken verran aikaakin vierähti :) Lukalle otettiin kuusi maalimiestä ja kaikki hajuhakuina. Huomasin, että Luka on ruvennut tekemään pienen kaarroksen tuulen alapuolelta lähetettäessä, eli ei etenä täysin suoraan..fiksu koira sinänsä, että tietää mistä hajun hakee, mutta mutta..ensi kerralla taidetaan ottaa suurin osa mielikuva lähtöinä, jos saisi hiukan suoristettua tuota linjaa! Muuten meni hyvin, innokkaasti poitsu työskentelee. Eikä tuo näyttänyt myöskään hämääntyvän uudesta paikasta mitenkään..tiesi kyllä jo autolta lähteissä mitä oltiin menossa tekemään :)

Eilen olikin sitten lähinnä lenkkeily päivä, käytiin aamusta Nassun kannsa Niihaman metsissä tarpomassa..ja melkein luultiin olevamme eksyksissä, mutta oltiinkin tehty oikein hieno lenkki ja palattiin suoraan lähtöpisteeseen :D Nassu oli myös näppäränä punonut (vai mitenkä tehty!? :D) Lukalla uuden lelun, joka näyttäisikin olevan nyt ihan ykkönen! Illemmalla käytiin vielä Tuijan ja Ronjan kanssa hihna lenkillä ihan tässä kotikulmilla, Kissanmaa - Takahuhti akselilla. Lukan kanssahan on ollut todellisia ongelmia pyörien ja autojen jahtaamisessa..saatiin Tuijalta hyvä oppitunti tähän liittyen. Vaihdettiin siis koiria hetkeksi ja kun Luka perinteisesti koitti hyökätä pyöräilijän perään, Tuija ilmoitti ettei se ollut hyväksyttävää. Täytyy sanoa, että olen kyllä aiemmin komentanut väärässä paikassa ja aivan liian löysästi. Pitää siis opetella toimimaan hiukan nopeammin ja muistaa aina heti perään pyytää istumista tms. mistä sitten voi koiran palkita. Lenkin päätteeksi jäätiin hetkeksi vielä suustamme kiinni ja siinä odotellessa Luka antoi monen pyörän mennä nätisti ohi..eli näillä jatketaan! Kiitos Tuija :)

Tänään Lukalla onkin ollut hiukan tylsempi päivä, koska itse tulin sitten ihan kunnolla kipeäksi :/ Olisi ilmeisesti kannattanut kunnolla parannella se flunssa! Mitä tästä taas opittiin..no, tuskin mitään :D Ei sitä oikein malta jäädä vain kotiin makailemaan. Tänään onneksi Leena poikkesi viemään Lukaa vähän pitemmälle lenkille, koska itse olen vaivautunut pihalle vain sen pakollisen verran. Sai Lukakin päiväänsä jotain muuta, kun sisällä kyhjöttämistä..onneksi on siis ihana sisko olemassa :)

Ollaan me kuitenkin vähän jotain koitettu tehdä myös sisällä tänään, liikkeestä maahan meno on ruvennut sujumaan aika hienosti ja hiukan harjoiteltiin myös peruuttamista. Lisättiin myös hiukan vaikeusastetta, eli taakse tyyny, jolloin pitää peruuttaa "ylämäkeen". Pikkuhiljaa voidaan sitten lisätä tuota korkeutta..tarkoituksena olisi siis saada hiukan parempaa takapään hallintaa aikaiseksi ja pikkuhiljaa tuloksia jo näkyykin! :)

Tokoa ja ensikohtaaminen lumen kanssa

Tänään heti töistä päästyäni kävin nappaamassa Lukan kyytiin ja lähdettiin Olkahisiin(?) tokoilemaan..itseasiassa en ole vieläkään ihan varma missä oltiin, mutta kuitenkin :D Meillä olikin varsinaiset bortsu-tokoilut, kun mukana olivat Tuija & Ronja, Sabina & Jeriko sekä Sara & Theba. Lukan kanssa oltiin kyseisen porukan kanssa ihan ensimmäistä kertaa "reenailemassa", joka meidän osalta tällä kertaa jäi vähän vähemmälle. Toivottavasti huolivat mukaan kuiten jatkossakin :D Heti alkuun otettiin paikkamakuu, mitä Luka ei ennen olekkaan ryhmässä tehnyt. Yllättävän hyvin jäi makaamaan siirtyessä sivusta eteen ja muutenkin pysyi suhteellisen nätisti. Jäin siis hyvin lähelle ja palkkasin tiuhaan..pari kertaa yritti nousta, mutta hoksasi kuitenkin pian, ettei tuo kannata ja makasi hienosti loppuun asti. Otettiin myös luoksetuloa, mutta tällä(kään :D) kertaa Luka ei malttanut pysyä paikallaan..hyvin kuitenkin tuli. Sitten palkkailinkin vain paikallaan pysymisestä ja sitä varmasti jatketaan. Pari hyppyäkin kerittiin lopuksi ottamaan..kotiopäin lähtiessä kello näytti olevan vasta sen verran vähän, että päätin suunnata vielä LeVekin tokoon (ja näppärästi samalla vaihtui talvirenkaat :D). Tässä välissähän siis oli alkanut sataa räntää, mikä Lukasta oli täysin käsittämätöntä..mutta en ollenkaan osannut aavistaa, kuinka käsittämättömäksi touhu sitten meni! LeVekin kentälle saapuessa satoi ihan rehellistä lunta ja poitsuhan tietysti aivan ihmeissään..ensimmäinen 10minuuttia menikin sitten siihen, että sain Lukan jotenkin rauhoittumaan ja kontaktiin, koska sillä oli kova kiire pyydystää jokainen lumihiutale mitä taivaalta tuli..kiesus sitä riekkumista :D No, vihdoinkin tuo hiukan rauhoittui ja päästiin tekemään hiukan seuraamista ja liikkeestä seisomista. Lopuksi otettiin vielä luoksetulo, mikä siis on yleensä sujunut todella hyvin, mutta tällä kertaa lumi vei voiton..vähän ennen meikäläistä Luka aloitti taas lumen pyydystämisen aivan hurmiossa ja havahtui vasta kun huomasi minun juoksevan pois, hölmöläinen :) Mutta eipä tuota tuosta voi kauheasti syyttääkään, näkihän poitsu nyt lunta ensimmäistä kertaa! Että jos ensikerralla olisi vähän helpompaa..

Vauhdikas viikko

Viime viikolla saatiinkin aikaan jos jonkinlaista, huolimatta allekirjoittaneet orastavasta syyslentsusta. Nyt siis siirryimme LeVekin jatko2 toko ryhmään, joka on ollut hiukan haastavaa. Reenit on yhäedelleen kaksi kertaa viikossa, mutta nyt vain puoli tuntia kerrallaan, mikä on oikeastaan ihan hyvä. Reeneissä edetään aika nopealla tempolla ja viimeksi harjoittelun aiheena olikin 'kisamaisia suorituksia'. Ryhmässä on todella eri tasoisia koirakoita, joka on kyllä hienosti otettu huomioon ja kaikki suorittavat tehtäviä kuitenkin oman tasonsa mukaan. Muutamia ongelmia tuli havaittua..seuraaminen juostessa ei oikein onnistu, vaan Luka vaihtaa pomppu vaihteen päälle. Pitää siis pikkuhiljaa kiristää tempoa, eikä ahnehtia liikaa kerrallaan. Maahanmenoon on myös tullut ihan uusi ongelma, eli kun käsken Lukan perusasennosta maahan, niin poitsu ei oikein ymmärrä, että hänen pitäisi siihen jäädä vaikka minä liikunkin. Muuten kun paikallaan makuu on onnistunut hienosti..sitä on nyt harjoiteltukin, ja pikkuhiljaa on havaittavissa muutos parempaan päin!

Lauantaina käytiinkin sitten tutustumassa hiukan agilityn ihmeelliseen mailmaan. Kerran aiemmin ollaan käyty Tamskin tallilla Leenan kaverin reeni vuorolla hiukan esteitä ihmettelemässä (kiitos siis Emmille :) ). Launtain agilitypäivä oli siis Canis areenalla Sääksjärvellä ja heti halliin sisälle mennessä huomasin muutoksen Lukassa, että jee, nyt pääsee tekemään jotain kivaa! Ja niinhän se olikin, että mitään ongelmaa ei esteiden suorittamisessa ollut. Edes puomi ei pelottanut, vaan kaikkia olisi ollut niin kiva mennä uudestaan ja uudestaan. Tietysti osa esteistä jäi läpikäymättä, koska kyseessä oli pennuille suunnattu tapahtunu. Väliin jäi siis A, keinu ja pöytä. Myöskään aidoissa ei ollut rimoja paikallaan, mikä oli sikäli hullua, että tokossahan ollaan jo matalaa hyppyestettä menty..kaikkein haastavimmaksi osoittautui kepit, siis ohjaajalle :D Kun piti kääntyä peruuttamisesta nokka menosuuntaan päin ohjaamiseen, sekosi motoriikka ihan totaalisesti! Eli ihan itsekseen pitäisi tuota hiukan harjoitella :D Kyllä nyt on jonkinlainen agility-kärpänen siis päässyt puraisemaan, eikä millään malttaisi odottaa, että pääsisi aloittamaan..

Sunnuntaina oltiinkin sitten taas hakuilemassa ja keli oli mitä mahtavin! Oli sopivan viileä ja tuuli hyvin! Otettiin siis tuuli-ilmaisua ja haju hakua..mitkä paljastuivat tosiaan kahdeksi eri asiaksi :D Tuulen puolelle tehtiin siis tuuli-ilmaisuja, eli lähellä keskilinjaa haettiin poikittain hajua ja heti kun Lukalla oli haju, päästiin irti. Hienosti poitsu eteni vauhdilla ja suoraan. Toisella puolelle sitten haju hakua, eli käytiin lähempää hakemassa haju ja palasin keskilinjalle lähettämään. Ensimmäisellä lähti taas hienosti ja menikin suoraan maalimiehelle, mutta taisi inansa pelästyä, koska Saija oli huppukuurussa maastosadetakin uumenissa. Reippaasti kuitenkin meni luokse ja jatkettii hyvällä innolla. Viimeisellä maalimiehelle kokeiltiin myös lelu palkkaa, mutta eipä Luka oikein kiinnostunut, taisi olla enemmän hämillään :D Pitää siis itse enemmän leikkiä sen kanssa metsälenkkien yhteydessä!

Näytelmää, tokoa ja hakua

Torstaina oli siis LeVekin alkeistokon viimoinen kerta ja ensi viikolla jatketaan tokoilua jatkoryhmissä. Käytiin läpi taas melkein kaikkea ja täytyy sanoa, että Lukalla on kyllä hieno luoksetulo. Juoksee kuin salama ja hienosti pysähtyy eteen. Sitä malttia vaan sinne paikallaan odottamiseen.. :D Ja maahanmenon hitaus tuppaa olemaan myös ongelma, joten sitä nyt harjoitellaan. Tunnin päätteeksi meille tultiinkin sanomaan, että voimme siirtyä samantien jatko2-ryhmään, jee! :) Kyllä mamma oli ylpeä poitsusta! Tosin samalla iski hirvitys, että kuinka me siellä pärjätään..

Eilen oli sitten Lohjalla pentunäyttely, jossa oltiin ässien kanssa kisailemassa kasvattajaluokassa. Päivä ei sitten mennytyt ihan nappiin :D Harjoittelu oli jäänyt hiukka vähälle (eli ei oltu harjoiteltu), joten se osui kyllä nyt ihan omaan nilkkaan. Luka kylläkin voitti oman pentuluokkansa, jee! Ja sai ihan hyvän arvotelun sekä KP:n tuomarilta, joka ei niitä kovin avokätisesti jaellut. Lukasta olisi myös hyvin todennäköisesti voinut tulla ROP-pentu, mutta se kaatui juurikin tuohon harjoittelemattomuuteen eli juoksutukseen. Isojen pentujen urosta vastaan siis hävittiin. Tuomari kävi sanomassa, että tykkäsi todella paljon, mutta kun tuo juoksuttaminen ei nyt oikein onnistunut..ja voittaja oli siis tuo vanhempi uros. Jäi harmittamaan sen takia, että häviö ei nyt ollut niinkään Lukasta kiinni, vaan ihan itsestä. No, tästä viisastuneena otamme myös näyttelyjuoksuttamisen reenaukseen!
Oman vuoromme jälkeen piti tietysti jäädä odottelemaan kasvattajaluokan alkamista, joka sitten kestikin..kehät venyivät ja varmastikin sekin vaikutti pentuihin. Kasvattajaluokassa ei siis tullut menestystä tällä kertaa.

Lukan arvostelu: Tuomari Nina Janger
Vajaa 7 kk:n ikäinen mittasuhteiltaan oikea urospentu. Pään sivuprofiili varsin kaunis, mutta kallo on vielä kapea. Kaunis ylälinja. Hyvä luusto. Kääntää käpäliä tässä vaiheessa ulospäin. Lupaava karvanlaatu. Voisi liikkua matalammalla ja pidemmällä askeleella ja häntä on turhan iloinen liikkeessä.

Tänään sitten käytiin Sääksjärvellä hakuilemassa. Luka oli heti pk-liivit päälle saatuaan intoa piukassa! Otettiin viisi maalimiestä, joista ensimmäinen haju-hakuna niin, että päästin maalimiehelle heti kun sai hajun. Oli selvästi saanut hajun, mutta jostain syystä juoksi aivan vierestä ohi (mm oli kiven takana kuopassa), mutta pian huomasi kääntyä takaisin ja löysi perille. Sitten jatkettiinkin niin, että aina hajun saatuaan palattiinkin takaisin keskilinjalle. Tämä näytti toimivan yllättävän hyvin, joten eiköhän nyt jatketa näillä..välissä otettiin myös yksi ääniapu, mutta en tiedä onko noista tässä kohtaa kuinka hyötyä, eli pääosin loppupäätelmä on yhäedelleen sama kuin aikaisemminkin, eli nenäreenejä jatketaan!

Syksy tunnelmia

Sunnuntaina käytiin Sääksjärvellä hakuilemassa. Samaisissa metsissä oli ilmeisesti jotkin kisat samaan aikaan, joten jouduimme vaihtamaan paikkamme aikamoiseen ryteikköön :D ..hikihän siellä tuli rämpiessä! Lukan osalta nenä reenit jatkuivat, mutta kokeiltiin myös vaihtelun vuoksi muutama mielikuva lähtö. Pari viikkoa kerkesi tulemaan edellisistä reeneistä ja sen kyllä huomasi, ei nenä toiminut ollenkaan niin hyvin kuin aiemmin. Mielikuvat toimivat ihan kivasti, mutta eiköhän pidetä ne ihan minimissään ja harjoitella nyt lähinnä sitä nenän käyttöä..Lukakin siitä tykkää :)

Sunnuntaina oli niin hieno ilmakin, että piti hiukan räpsiä syksy kuvia Lukasta, kiitos Tiina! :)

















Luka siis osaa lentää ja rakastaa syödä omenoita!

Eilen alkoi sitten viimeinen viikko LeVekin tokon alkeiskurssia. Käytiin läpi seuraamista, liikkeestä seisomista, seisomaan nousemista, perusasennosta maahanmenoa, hyppyä..eli vähän kaikkea :D Meillä oli kyllä ehdottomasti hyvä päivä eilen, lähes kaikki sujui todella hienosti! Istumasta seisomaan nouseminen nyt tuottaa hiukan harmaita hiuksia, mutta ruvetaan nyt ottamaaan seisomis harjoituksia ruokakupilla! Hyppy sujuu kaikista hienoiten, vähän vielä malttia Lukalla, että jaksaa kunnolla odottaan mun siirtymisen viereen. Torstaina on siis viimeinen kerta ja todennäköisesti jatketaan samoilla linjoilla, eli tehdään vähän kaikkea. Tuo viimeinen kerta ei nyt meihin niinkään vaikuta, koska hetiseuraavalla viikolla siirrymme jatko1 ryhmään..se tosin hiukan jänskättää, koska ko. ryhmässä on jo todella taitavia koiria, mutta perästä tullaan! :)

Meitin tottelemattomuus valio :D

Taas olisi tokoilua takana ja menestys on ollut hiukan vaihtelevaa..reeneissä on sujunut ihan hyvin, mutta arjen hihna käytös on ottanut takapakkia. Muutenkin tuo kadulla lenkkeily on aika kaaosta, kun muunmuassa kaikkien pyörien perään pitäisi hyökätä, huoh. Täytyisi löytää itelle hiukka lisää kärsivällisyyttä tuohon. Mutta onneksi sentään jotain on osattukin! Tällä viikolla toko-reeneissä on ollut aiheena paikka makuu, seuraaminen ja hyppy. Seuraaminenhan on todella hienoa silloin kun on se nami kädessä, mutta ans olla kun sitä koittaa jättää pois :D No, hiljaa hyvä tulee. Maahan meno ja siellä pysyminen ihan ok, vaatii tosin myös kovasti reeniä. Luka tuppaa luonnostaan jäävän makaamaan tuohon lonkka-asentoon, mutta ilmeisesti se ei haittaa jos on ko. asennossa kokoajan? Toivottavasti käsitykseni on oikea :D Hyppy on sujunut alusta asti hienosti, eli pikkuhiljaa voidaan hioa varsinaista liikette kasaan.

Tiistain reeneissä Lukalla tuli ihmeellinen mörkö-kohtaus..odoteltiin vuoroamme hyppy esteen lähettyvillä, kun poitsu yhtäkkiä rupesi kiskomaan pois kentältä ja oli muutenkin kuin kissa pistoksissa. Minähän ensin hätäännyin, että jotain sattunut, mutta eihän se oikein ollut mahdollista, kun kokoajan koira ollut vierellä!? No, lähdettiin sitten hetkeksi pois kentältä rauhoittumaan ja kauhea veto oli kohti autoa. Lukalla oli myös kokoajan nokka ilmassa ja kovasti jotain siis koitti haistella..sitten hoksasin, että sehän hakee Lilliä! Kaveri huomasi toisen puuttuvan, tosin vasta reenien loppu puolella :D Käytiin sitten autolla ja näytin, että auto todella on tyhjä, eikä olla unohdettu Lilliä sinne. Siihen poitsu rauhoittu ja päästiin jatkamaan reeniä. Lilli ja Leena on ollut nimittäin samoissa reeneissä ja nyt oli ensimmäinen kerta, kun joutuivat jäämään pois. Kaikenlisäksi olin itse käyttänyt koiruleita yhdssä metsälenkillä ennen reenejä ja vain jättänyt Lillin pois kyydistä. Empä tee tuota toiste :D Ensi viikolla olisi sitten viimeiset alkeiskurssin kerrat ja sen jälkeen jatketaan jatkoryhmässä, johon Leena ei Lillin kanssa ole jatkamassa. Muutaman ekat kerrat voi olla outoja, että hakee niitä taas, mutta eiköhän tuo äkkiä siihenkin opi.

Paimennusta ja mätsäri

Kaksi viikkoa meillä on ollut varsinainen eläintarha, kun Akun vanhempien pystykorva on ollut kyläilemässä. Alun farssien jälkeen poitsut löysivät yhteisen sävelen ja varmasti ovat molemmat ihmeissään, kun Rexi lähtee takaisin pohjoiseen. Allekirjoittanut tosin ainakin hetkeksi huokaisee, kun nämä meitin suhteellisen pienet neliöt hiukan rauhoittuu. :D

Tiistaina käytiin Marian ja Spotin, Fanin & Vipin, Essin ja Lulun sekä Leenan ja Lillin kanssa Somerolla paimennus"kurssilla". Kaikki koirat pääsivät vuorollaan ensin tutustumaan lampaisiin ja yksilöllisesti edettiin..vastoin ennakko-odotuksia Luka ei luikkinutkaan lampaita pakoon häntä koipien välissä, vaan oli hiukan turhankin hanakasti paimentamassa niitä (ja käymässä välillä jopa villoihin kiinni)! Kyllä se paimennusvietti vaan on jokin sisäänrakennettu juttu..suurin haaste oli itsellä lampaiden kanssa liikkuminen. Takaperin kävely lampaiden keskellä on yllättävän haastavaa, varsinkin kun samaan aikaan koittaa kepillä "suojella" lampaita ja ohjata koiraa..noo, mahdollisesti otetaan vielä uusiksi tämän vuoden puolella.


Tänään sitten käytiin Lukan kanssa Match Showssa Ylöjärvellä. Kertaakaan ei olla mitään näyttelyyn liittyvää reenailtu (paitsi tietysti yhdessä näyttelyssä ja mätsärissä aikaisemmin :D) ja sen kyllä huomaa! Luka mm. bongasi kehässä kepin ja sitä kanniskeli kovin iloisena ja seistessä bongaili sitten muilta tippuneita nameja..koska ne oli tietysti parempia kuin omat..kiitosta Luka kuitenkin sai siitä, että hampaat sai katsoa tosi nätisti ja muutenkin klämmätä läpi. Kaikesta toikkaroinnista huolimatta poitsu oli hienosti punaisten kakkonen! Jee :) Ja oli myös itse kovin ylpeä saamastaan uudesta lelustä ja kanniskeli sitä rinta kaarella koko matkan takaisin autolle :D Täytyy nyt kuitenkin ilmeisesti hiukan koittaa jotain harjoitella ennen Lohjan näyttelyä, ettei aivan samanlaista sirkus esitystä siellä pidetä :D

Tokoa ja hakua

Touhukas viikko on takana ja sen kyllä poitsustakin huomaa! :) Viikkoon mahtui mukaan kahdet haku-reenit sekä kahdet toko-reenit plus tietysti harjoittelua kotona ja metsälenkkeilyä.

LeVek:n toko kurssia on nyt takana kaksi viikkoa ja hienosti on sujunut. Siellä lähdettiinkin (aiemmista kuvitelmista poiketen) liikkeelle aivan alkeista, joita tietysti oltiin harjoiteltu jo kotona sekä pentukurssilla kesän alussa. Eipä tuo huonoa ole tehnyt, vahvistuu ainakin yhdessä tekeminen myös häiriön alla. Muut koirat kentällä ei juurikaan kiinnosta, mutta Leena (siskoni) on samassa ryhmässä suomenlapinkoira Lillin kanssa ja niiden perään poitsu välillä pyrkii. Lähinnä silloin, kun Lilli haukkuu on todella haastetta pitää Lukan kiinnostus itsessä. Mutta yllättävän hyvin on sekin lähtenyt sujumaan, eiköhän tämä tästä! Ensimmäisillä kerroilla harjoiteltiin kontaktia, luvan odottamista sekä istu ja maahan käskyjä. Sujuvat muuten hyvin, mutta nyt pitää miettiä, ruvetako opettamaan maahan meno alusta uudestaan niin, että maahan osuu ensin kyynärät ja sitten vasta takapuoli. Eihän tuolla muutoin merkitystä, mutta jäävissä liikkeissä ei sitten myöhemmmin tulisi niitä ylimääräisiä askelia. Tämä päätös pitäisi vissiin tehdä aika pian.. :D Nyt viimeisimmillä kerroilla ollaankin reenattu luoksetuloa ja seisomista sekä liikkeestä seisomista. Luoksetulo on todella vahva, tosin jää välillä vinoon eteen, eli keskitytään siihen seuraavaksi. Liikkeestä seisominen sujuu itseasiassa paremmin kuin pelkkä seisomine, mutta hyvällä mallilla siis, eihän poitsulla ole ikääkään kuin sen 6kk. Näistä siis jatketaan ensi viikolla!

Hakuilua ollaan jatkettu "tuuli-ilmaisu" reeneillä. Tarkoituksena on siis opettaa koira käyttämään nimenomaan hajuaistia. Ei siis pakoja, ei haamuja eikä ääniapuja. Lukemani ja kuulemani perusteella erityisesti bortsuilla on taipumus ryhtyä etsimään näköaistin avulla, joten tällaiset "näkö avulliset" haut pitäisi pitää aivan minimissään. Koska Luka on myös todella innokas hakemaan ukkoja metsästä, nenän käyttö myös hiukan rauhoittaa ja koira keskittyy paremmin, jolloin se myös jaksaa pidempään, eikä ota kovia kieppejä heti alkuun jonkun perään juoksemisesta. Toki vaihteluksi voi välillä tehdä jotain muutakin, mutta pääosin pysytään näissä nenäreeneissä. Ja kylläpä poitsu hienosti hajun löytää ja juoksee maalimiehellä :) Nyt vaan ohjaajalla kärsivällisyyttä ja paljon toistoja ja toistoja..kyllä Lukasta vielä haku-koira tulee! Eilen pääsin myös Ylöjärvellä seuraamaan esine-ruutua, podutettua esinettä sekä tarkkuus ruutua. Tuli opittua paljon, kiitos Kaarinalla, Lilille ja Marja-Leenalle!

Olen myös viime aikoina hiukan naksutellut Lukalla ja huomasinkin, että asiat menevät sitä kautta hienosti perille! Erityisesti seisomisen kanssa on ollut niitä vaikeuksia, mutta kun otettiin ihan alusta naksun kanssa, niin johan meni perille! Tänään on harjoiteltu sitten esineiden ottamista ja antamista..naksun kanssa siis. On se hienoa huomata, kun koira itse oivaltaa mitä siltä halutaan! :)

Ensiviikolla olisi taas tiedossa vaikka mitä, mm. tiistaina ollaan lähdössä Somerolle paimennus-koulutus päivää viettämään! Mitähän tuo mahtaa niistä lampaista tuumata?

Match Show

Tänään käytiin sitten Lukan sekä Leenan ja Lillin kanssa kaupin vinttikoiraradalla Match Showssa. Osallistujia oli aivan älytön määrä, pentujakin likemmäs 40..Luka sai ensimmäisestä parista punaisen nauhan, jee :), mutta neljän parhaan joukkoon ei sijoittunut. Hyvää kokemusta kuitenkin saatiin. Lilli puolestaan oli aikuisissa sinisten nelonen! Vaikka Leena meinasi jättää valllan osallistumatta, "kun ei me kuitenkaan pärjätä"..onneks sain ylipuhuttua ja hienosti meni! Seuraava koitos olisikin sitten pentunäyttely Lohjalla 2.10.

Heinolan pentunäyttely 15.8.2010

Ennakko-odotuksista huolimatta näyttely meni vallan mainiosti ja muutoinkin oli hauska reissu. Alkuun hiukan jännitti, että mitähän siitä oikein tulee ja että osataanko me Lukan kanssa siellä mitään, mutta näköjään ainakin jotain osattiin :) Luka tuli siis toiseksi, ei huonosti ollenkaan. Velipoika Spot oli Rop ja sisko Lulu Vsp ja toinen veli Marneus tuli kolmanneksi. Tuomari halusi kuitenkin antaa kaikille Ässille KP:t, erinomaisten arvostelujen kera. Sisarukset veivät myös voiton kasvattajaluokassa, ollen BIS1-kasvattajaryhmä!

Lukan arvostelu: Tuomari Teija Salmi-Aalto
5kk Tasapainoinen kaunislinjainen urospentu, jolla erittäin hyvä sukupuolileima. Oikea pää, jossa hyvä ilme. Kauniit silmät. Hyvä kaula ja ylälinja. Vahva runko sekä luusto, tasapainoisesti kulmautunut. Liikkuu vielä hiukan kapeasti takaa, muuten ok. Iloinen rodunomainen käytös ja olemus. Hyvin esitetty. PEK2 KP

Kasvattajaluokka: Ryhmä koostuu 3 pojasta ja 1 tytöstä. Selvät sukupuolileimat. Kaikki erittäin kauniita tasapainoisia pentuja, joilla rodunomaiset olemukset ja ilmeet. Hyvät rungot, luustot ja liikkeet. Kaunis tasapainoinen ryhmä. Onnittelut kasvattajalle! KP ROP-KASVATTAJA BIS1-KASVATTAJA

Sillähän on nenä!

Eilen oltiin taas Sääksjärvellä hakuilemassa ja Luka kyllä teki mammaan vaikutuksen todistamalla, että kyllähän se tuommoisen pikkuisenkin nenä vaan toimii! Otettiin kaikki neljä maalimiestä niin, että olivat valmiina piilossa, aika lähellä kivien takana. Kävi onneksi hyvä tuuli ja nopeasti tuntui Luka hajun saavan..heti kun haju näytti olevan nokassa, päästin irti ja poitsu kirmasi suoraan maalimiehen luo! Nätisti (melkein kaikilla) kävi myös maahan odottamaan nakkipalkkaa :) Viimeisellä otettiin mukaan myös lähetyssana, joten kaippa sitä voisi kutsua meitin ihka ensimmäiseksi lähetykseksi, voi jehna :) No, ensi viikolla taas lisää!

Eilen käytiin myös Parolassa Marian luona, tarkoituksena hiukan reenailla näyttelyä varten. Lähinnä käytiin läpi sääntöjä ja yleisiä menettelyitä näyttelyissä, joka tulikin tarpeen, koska allekirjoittanuthan ei ole koskaan näyttelyssä käynyt. Sitten harjoiteltiin hiukan näyttelyhihnassa kulkemista ja seisomista..välillä sujui, välillä ei :D Saapa nähdä kuinka pentujen käy..

Tänään Lukalla ei sitten olekaan niin kiva päivä, makaa tällä hetkellä eläinlääkärissä taju kankaalla. Ei sitten millään irronneet nuo maitokulmurit uusien tilalta, niin pitää nyt poistaa ne. Tosin reipashan tuo on aina ollut lääkärissä, toivottavasti vielä jälkeenkin päin!

Hakuilua

Nyt on sitten saatu virallisesti harrastelut alkuun! Heinäkuun alusta ollaan Lukan kanssa käyty LeVekin porukan kanssa reenailemassa hakua Sääksjärven mettissä. Hienoa kun päästiin mukaan, porukka on varsin mukava ja todella osaa asiansa! Poitsukin on vaikuttanut kovin potentiaaliselta :)

Lukaa on lähinnä motivoitu kiinnostumaan maalimiehistä (mikä nyt sujuu luonnollisesti hyvin, kun niiltähän saa nakkeja! ..meitin ahne possu :D) Kyllä Lukasta huomaa heti kun sen autosta pihalle ottaa, että tietää mitä ollaan menossa tekemään ja kovalla innolla sinne mettään kiskookin. On otettu hiukan risteilyä ja muutama perässä juoksukin, jotka on sujunut varsin mainiosti. Nenän käyttö reenit olisi sitten seuraavaksi työn alla, tai kerran jo otettukin. Maalimiehet siis valmiiksi lähellä piilossa ja Lukan kanssa kävellään hiljakseen kohti. Kun poitsu näyttää saaneen hajun, päästän irti ja voi sitä riemua, kun kiven takaa löytyy ukkeli, nakkien kera tietysti :D. Nyt on myös PK-liivit tilattu, niin tottuu poitsu niihinkin heti alusta alkaen. Kyllä tästä vielä hyvä tulee!

Kuukauden päästä alkaa myös toko reenailu LeVekin riveissä, alkeiskurssin merkeissä. Innolla odotan sitäkin! Loppukevennyksenä pakko laittaa vielä kuva Lukasta ja Lillistä..harvoin näkee kahden koiruuden järsivän samaa keppiä sulassa sovussa :)

Mökkeilyä, koulua ja sisaruksia!

Viikonloppuna suunnattiin pennun kanssa taas mökille ja koiruus nautti :) On niin ihanaa, kun saa useamman päivän vain juoksennella vapaana, kulkea metsässä ja ehkä jopa hiukan kahlata rannassa..innostuipa tuo myös Saunaan meidän kanssa, eli taitaa olla löylymiehiä! Täytyy myöntää, että koira kesti lauteilla jopa pidemään, kuin minä.. Mökiltä löytyy myös hienoja kallioita, joiden päältä on tietysti hyvät näkymät!

Mökillä käymisessä on sitten ne huonotkin puolet. Satunnaisesti löytyy jostakin vanhoja kalan perkeitä, joissa on sitten pakko käydä kierimässä. Mahtava tuoksu koirassa jälkeenpäin!

Maanantaisin meillä on ohjelmassa pentukoulu, tosin enään yksi kerta on jäljellä. Kurssilla ollaan opeteltu samoja asioita, joita muutenkin kotona harjoitellaan, mutta muiden koirien ollessa "häiriönä". Peruskäskyt, kuten istu, maahan ja seiso on jo suhteellisen hyvin hanskassa ja onnistuupa tuo paikalla makuukin. Sivulletulo ja seuraaminen on nyt työn alla ja niiden kanssa on edetty suhteellisen hitaasti, jotta mentäisiin varmasti alusta asti oikein. Viime aikoina olen myös kuullut kovasti kehuja naksutin-koulutuksesta, eli ehkä perehdytään siihen seuraavaksi!



Eilen käytiin taas Hattulassa Ässien kotona tapaamassa muita sisaruksia ja pennut pääsivät myös tutustumaan hakumetsään. Haku lajina on kiinnostanut kovasti ja olikin hieno nähdä ensimmäistä kertaa ihan livenä, kuinka homma toimii, kun Marian valkoinenpaimenkoira Vip vanhana konkarina pääsi näyttämään mallia.

Kun tuli Lukan vuoro tulla tutustumaan maalimiehiin ja makkararinkiin, poitsu tuntui kovasti arastelevan aluksi, mutta jahka hoksasi, että "nuiltahan saa ruokaa!" tahti muuttui normaaliksi. Saapa nähdä millainen pk-ura Lukalla vielä on edessä :D

Pentu tuli taloon

Pitkään olimme haaveilleet omasta bordercolliesta ja 25.4.2010 se onnenpäivä sitten koitti ja lähdimme Akun kanssa kohti Hattulaa, hakemaan Lukan kotiin. Sanomalehdet oli lattialla ja johdot piilotettu..kotona oli siis valmistauduttu :)


Lukan kotiutuminen sujui tosi hyvin, utelias kaveri kun on! Ainoastaan ensimmäisenä yönä pentu hiukan piippasi, muuten on ollut tosi reipas ja rohkea. Lähes sisäsiistikin kaveri oli jo kotiutuessaan (siinä mittakaavassa, mitä pienen pennun fysiikka sallii), siitä kiitos kuuluu Marialle :)

Ensimmäisen viikon ajan kaveri oli aikamoinen riiviö, mutta onneksi iän karttuessa tuntuu myös järkeä tulevan päähän. Muutama viikko sitten aloitimme myös pentukurssin, jossa perustaitojaopettelemme. Tosin perustaitoja on jo kotona reenattu, niin Luka on päässyt sitten koulussa loistamaan :). Pentukoulu on kuitenkin erittäin mukavaa aktiviteettia senkin vuoksi, että Luka pääsee tapaamaan muita pentuja, lähipiirissä kun ei juuri ole kuin aikuisia koiria. Muita ässä-pentuja tietysti tapaamme myös, mutta emme yhtä säännöllisesti. Toivottavasti yhteydet pysyvät yllä, niin voisivat nuo karvarullat olla tekemisissä vielä isoinakin!

Hyvin on poitsu oppinut myös kotona rauhoittumaan ja tietää myös, että jos Liisa kulkee aamutakissa, ei yhtään mitään ole ihan hetkeen tapahtumassa :D Mutta sitten kun jotain lähdetään touhuamaan, kaveri on aina täysillä mukana! Toivottavasti sama jatkuu, sillä silmissä siintää niin toko, agility, kuin pk-puolikin..taitaa loppua itseltä rahkeet huomattavasti aikaisemmin entä koiralta! Itse pitäisi myös malttaa mielensä ja muistaa, että kyseessähän on vasta pieni pentu, eikä se voi vielä kaikkea osata, eikä sen todellakaan myöskään tarvitse..

Ensi kerralla koetan kertoa hiukan enemmän reenailuista, tai niiden yrityksistä:)

Nonnis!

Vihdoinkin olis blogi luotu!
Lokiin kirjaillaan erilaisia havaintoja Lukan elämän varrelta. Tosin päivityksiä tuskin tulee tehtyä päivittäin, kuten kunnon lokikirjaan pitäisi! :)

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla