Yllättävän hyvin pienen pojan päänuppi tätä "tekemättömyyttä" kesti, kunnes noin kolmen viikon treenitaukoilun jälkeen alkoi hiukan kyllästyttää..kotiin tullessa odotti pieni yllätys, kun Luka oli konunnut kaapista mun nilkkapainot ja roudannut petilleen, hakenut kylppärin lattialt kasvojen kuorinta-aineen sekä erilaisia sheivaus tarvikkeita. Oli hiukan naurussa pitelemistä, onneksi mitään ei kuitenkaan oltu tuhottu :D
Keskiviikkona vihdosta viimein oli taas agitreenit ja olinkin henkisesti valmistautunut jo etukäteen, että Lukan päässä saattaa tapahtua aikamoinen räjähdys. Ja niinhän siinä kävikin, hullun kiilto silmiin ilmestyi jo siinä kohtaa, kun Luka huomasi meidän kaartavan hallin pihaan..lopun voitte varmaan arvatakin, ei mennyt treenit ihan putkeen :D Mutta vauhtia ainakin oli ja kyllä tämä taas tästä, kun päästään normaali rytmiin kiinni!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti